Vapaaehtoistyötä suurella sydämellä (Katoppa-lehden pääkirjoitus 11/2011)

Tiedän mitä teit viimeisen kuukauden aikana. Sen voi arvata, mikäli kuulut siihen joukkoon suomalaisia, joka Tilastokeskuksen mukaan teki vapaaehtoistyötä viime kuussa. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksessa reilusti yli puolet vastaajista oli auttanut toista kotitaloutta edeltäneen neljän viikon aikana, siis tehnyt vapaaehtoistyötä.  Vapaaehtoistyötä onkin eniten lähellä: useimmin autetaan ystäviä, työtovereita tai naapureita. Auttaminen on arkista, ja sitä tehdään sydämestä, auttamisen halusta.

Tänä vuonna arkista auttamista juhlitaan, nimittäin meneillään on EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Teemavuoden tavoite on nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Vuoden aikana tuodaan esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, pyritään lisäämään vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saamaan uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Suomessa vapaaehtoistyötä tehdään paljon. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan vuonna 2009 vapaaehtoistyötä oli tehnyt joka kolmas yli kymmenvuotias suomalainen. Eniten vapaaehtoistyötä tehdään urheiluseuroissa ja liikuntakerhoissa.

Vapaaehtoistyö ei ole valtion ohjauksessa, vaan se on osa kansalaisyhteiskuntaa. Mitä se siis oikein on? Vapaaehtoistyötä on perinteisesti määritelty palkattomuuden ja vapaaehtoisuuden kautta. Kyseessä on palkaton ja pakottamaton toiminta, jota tehdään toisten ihmisten tai yhteisön eduksi. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksessa vapaaehtoistyöllä tarkoitettiin esimerkiksi sihteerinä toimimista, rahan keräämistä, liikunnanohjausta, ystäväpalvelua tai jotain muuta vastaavaa järjestettyä toimintaa.

Naisilla ja miehillä on oma tapansa tehdä vapaaehtoistyötä – työnjako näkyy tutkimuksissa selvästi. Miehet osallistuvat urheiluseurojen ja liikuntakerhojen, asuinalueyhdistysten, kylätoimikuntien ja taloyhtiöiden, luonto- ja ympäristöyhdistysten sekä erilaisten harrastusjärjestöjen vapaaehtoistyöhön naisia useammin. Naiset taas osallistuvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen, uskonnollisten yhdistysten, maa- ja kotitalousalojen neuvontajärjestöihin sekä koulun ja päiväkodin vanhempaintoimintaan miehiä ahkerammin. Lähipiiriään naiset auttoivat useimmiten lastenhoidossa, ostoksissa, ruoanlaitossa ja siivouksessa. Miehet puolestaan auttoivat korjaus- ja rakennustöissä, kuljetuksissa ja muutoissa sekä ostoksissa ja asioinneissa.

Vaikka vapaaehtoistyötä tehdään entistä enemmän ja sen merkitys on tunnustettu, yksi suuntaus on huolestuttava: lasten ja nuorten osalta vapaaehtoistyön tekeminen on huomattavasti vähentynyt. Kun vielä 10 vuotta sitten lähes kolmannes 10–14-vuotiaista osallistui vapaaehtoistyöhön, vuonna 2009 osallistui tämän ikäisistä enää alle viidesosa. Myös 15–24-vuotiaiden osallistuminen vapaaehtoistyöhön oli vähentynyt. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneet tekivät vapaaehtoistyötä enemmän kuin 10 vuotta sitten. Lapsia ja nuoria tulisi aktiivisesti kasvattaa vapaaehtoistyöhön, ettei tärkeä työ hiivu tulevaisuudessa.

Monet yhteiskunnan toiminnot olisivat selkeästi puutteellisia, elleivät vapaaehtoistyöntekijät täydentäisi niitä. Ja on tunnettua, että vapaaehtoistyö on arvokasta paitsi itsessään, myös taloudellisesti. Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan pelkästään Mannerheimin Lastensuojeluliiton, 4H-liiton, Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyöstä koituu kansantaloudelle yhteensä noin 130 miljoonan euron säästö vuodessa. Summa vastaa 20 000 asukkaan kunnan vuosittaisia käyttötalousmenoja. Vapaaehtoistyönä tehdään esimerkiksi nettisivuja monille yleishyödyllisille yhteisöille, mikä säästää järjestöt isolta laskulta.

Oulun kaupungin asukastuvilla tehdään monenlaista vapaaehtoistyötä. Nyt siihen avautuu entistä enemmän tilaa, kun tupien mittavaksi kasvanut palvelutoiminta on koottu uuteen yhteiskunnalliseen yritykseen Ektakompukseen. Tässä lehdessä voit lukea siitä lisää. Lämpimästi tervetuloa Katoppa-asukastuvalle ja keskustan suuralueen yhteistyöryhmän toimintaan. Mukaan voi tulla tuomaan omat ideat alueemme ja toiminnan kehittämiseen tai saamaan tukea ja seuraa arkiseen elämään. Ja tietysti pääsee mukaan myös vapaaehtoistyöhön! Siitä saa kaupan päälle hyvän mielen.

Tytti Tuppurainen

Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja alueen asukas

Kansanedustaja