Puhe (Kuurojen työllisyysfoorumi 17.10)

Köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunnassa työllisyyspolitiikka on avainasemassa

Arvoisa yleisö, hyvät kuurojen työllisyysfoorumin osanottajat!

Haluan kiittää mahdollisuudesta osallistua kuurojen työllisyysfoorumiin.  Sen teema ”Positiivissävytteinen ja työnhakuun, yritteliäisyyteen sekä yhteistyöhön kannustava” on hieno. Osallistun mielelläni vuoropuheluun työllisyydestä, ja erityisesti kuurojen ja kuulovammaisten työllisyyden edistämisestä. Viettäkäämme antoisa ja positiivinen foorumipäivä tänään.

Ilonpilkkuja tarvitaan juuri tähän päivään. Maailmantalous on poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Vuodesta 2008 alkanut finanssikriisi ei ole helpottanut, vaan talouskriisi jatkuu sekä eurooppalaisena että Yhdysvaltojen ja Japanin velkakriisinä. Suomeen nämä ongelmat heijastuvat vientikysynnän hiipumisena sekä työttömyyden laskun taittumisena. Velkaantuminen on ongelma myös Suomessa, jossa hallitus on asettanut tavoitteeksi velkasuhteen pienenemisen vaalikauden aikana. Tuoreen valtion talousarvioesityksen mukaan Suomi ottaa lisää velkaa ensi vuonnakin 7,1 miljardia euroa.

Meidän on varauduttava talouden sopeuttamiseen, siis säästöihin ja veronkorotuksiin. Silti on hyvä muistaa, että säästöt on tehtävä äärimmäisen huolella. Suomen on jatkossakin oltava hyvinvointiyhteiskunta, jossa panostetaan palveluihin ja työllisyyteen ja katkaistaan eriarvoistumiskehitys.

Maan hallituksen painopisteenä on kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. Hallitus pyrkii tavoitteeseen muun muassa peruspalveluita vahvistavalla, jo paljon keskustelua aiheuttaneella kuntauudistuksella. Köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähennetään laaja-alaisella toimenpideohjelmalla.  Työ on kuitenkin parasta sosiaaliturvaa. Työ antaa mielekästä tekemistä ja kiinnittää yhteisöön. Työ ei saa olla kaikki kaikessa: ihmisarvo ei ole riippuvainen työstä. Silti jokaisella on oltava oikeus työhön. Työllisyyteen vaikuttaa talouden tilanne: kun talous kasvaa, niin silloin myös työpaikat lisääntyvät. Kun työllisyys heikkenee, niin valitettavasti se iskee kaikkein kovimmin työmarkkinoilla heikommassa asemassa oleviin, nuoriin ja osatyökykyisiin. Jos työllistyminen on ollut vaikeaa korkeasuhdanteessa, se on vielä haastavampaa, kun taantuma uhkaa.

Tällöin on yhteiskunnan tultava vastaan, tällöin tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa. Voin ilokseni kertoa, että nykyhallitus on kääntänyt suunnan taas aktiivisemman työvoimapolitiikan suuntaan. Yhä useampi työtön pääsee aktiivitoimenpiteiden piiriin, siis koulutukseen tai tukityöhön. Hallitus antoi ensi töikseen lisätalousarvion, jossa osoitettiin lisää rahaa työllistämistoimiin. Lisäksi toteutetaan nuorisotakuu, jolla ehkäistään erityisesti nuorisotyöttömyyttä. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle nuorelle tarjotaan työ,- harjoittelu-, koulutus- tai oppisopimuspaikka – siis jokaiselle nuorelle. Tämä on merkittävä uudistus.

Suomi tarvitsee kaikkien kansalaistensa työtä. Yhä useamman kansalaisen elämässä työ, koulutus ja työttömyys vuorottelevat. Siirtymät on kehitettävä mahdollisimman joustaviksi ja toimeentulon kannalta ongelmattomiksi. Hallitus satsaakin työllisyyspolitiikkaan monin tavoin ja tekee uudistuksia. Tavoitteena on, että vaikeasti työllistyville ja vammaisille luodaan pysyvä palkkatuki. Siis pysyvä palkkatuki, joka antaa mahdollisuuden olla pysyvästi mukana työelämässä niillekin, joilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta työllistyä niin sanotuille avoimille työmarkkinoille. Hallitusohjelmassa luvataan lisäksi lisätä tiedotusta vammaisille ja osatyökykyisille työnantajille tarkoitetuista tukitoimista sekä selvittää, voitaisiinko työpaikoille saada työhönvalmentajia ja –ohjaajia vammaisten, maahanmuuttajien ja vaikeasti työllistyvien tueksi.

Kunnissa panostetaan paljon työllisyyteen. Voimme ottaa esimerkin täältä pohjoisesta.  Pohjois-Pohjanmaan liitto teki selvityksen siitä kuinka paljon sen jäsenkunnat käyttävät rahaa erilaisten työllisyyttä tukevien toimenpiteiden järjestämiseen.  Vuonna 2010 tuo summa oli yli 23 miljoonaa euroa.  Se on iso summa. Valtaosa tästä, yli kahdeksan miljoonaa euroa, käytettiin palkkatuettujen työpaikkojen järjestämiseen.  Sen lisäksi että kunta työllistää itse, kunta voi tukea järjestöjä, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömiä.  Oulussakin on yli sata tällaista järjestöä, jotka saavat kunnalta palkkatuen kuntalisää.  Tähän kului vuonna 2010 1,4 miljoonaa euroa, ja sillä työllistettiin 806 henkilöä. 

Järjestöjen työllistäminen on erittäin merkittävää, ja yhteiskunnan kannattaa tukea sitä. Järjestöissä on usein vapaaehtoistyötä mukana, mikä mahdollistaa ihmisen kohtaamisen kokonaisvaltaisesti, ei vain työllistettävänä pyöränä yhteiskunnan rattaissa.  Henkilökohtaisesti tunnen parhaiten Oulussa toimivan Yritetään Yhdessä ry:n. Siellä yhdistys työllistää erilaisiin kierrätykseen ja kestävään kehitykseen liittyviin tehtäviin.  Jokaiselle työntekijälle räätälöidään tälle parhaiten sopiva tehtävä – se voi olla aluksi vain paperinlajittelua. Taitojen ja mieltymysten mukaan henkilö voidaan ohjata vaikka kiinteistönhuoltotehtäviin.

Yritetään Yhdessä Ry:n erityisosaaminen on työvoiman edelleen sijoittamisessa. Edelleen sijoittamisessa on kyse siitä, että yhdistyksen palkkalistoilla oleva palkkatuettu työntekijä sijoitetaan edelleen yhdistyksen kanssa yhteistyössä olevaan yritykseen. Tämä mallin hienous on siinä, että työllistetty työntekijä pääsee niin sanotuille vapaille markkinoille yritykseen töihin, ja voi siellä osoittaa oman osaamisensa. Moni onkin työllistynyt pysyvästi juuri tällaisen edelleensijoittamistoimenpiteen seurauksena heti palkkatukijakson päätyttyä. 

TEM ministeriö teki hiljattain tulkinnan, jonka mukaan yleishyödylliset, ei-elinkeinoa harjoittavat yhdistykset voivat periä maksun yrityksiltä, joihin yhdistys ohjaa palkkatuetun henkilön. Maksu mahdollistaa sen, että yrityksessä tosiasiallisesti työskentelevälle työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka – siis sama palkka kuin muillekin yrityksen työntekijöille.  Näin työntekijälle jää käteen pelkkää palkkatukea parempi palkka. Maksu mahdollistaa lisäksi sen, että yhdistys voi ylläpitää korvaavia työpaikkoja. Korvaava työpaikka yhdistyksessä on tärkeä esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa henkilö ei syystä tai toisesta pärjääkään yrityksen tehtävissä. 

Edelleen sijoittaminen on eräs muoto työpankkitoiminnasta, jota on pilotoitu vuodesta 2009. Nykyhallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut siihen että työpankkitoiminta laajennetaan valtakunnalliseksi.  Kyse on siis toiminnasta, jolla pyritään työllistämään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, esimerkiksi vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Työpankkikokeilussa mallinnetaan tapoja, joilla voidaan työllistää osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä niin sanotuille vapaille työmarkkinoille. Työntekijät ovat työsuhteessa työpankkiin, joka vuokraa työntekijöitä yrityksille ja yhteisöille. Kun työntekijällä ei ole töitä, hän voi saada koulutusta tai valmennusta. Työpankkeihin voi ilmoittautua kuka tahansa työttömänä oleva henkilö. Lisätietoa tästä löytää työpankkitoiminnan kotisivuilta www.tyopankkikokeilu.fi

Voisiko edelleen sijoittaminen ja työpankkikokeilu olla väylä myös kuuroille työllistyä nykyistä kestävämmin? Nämä työllistämistoimet tarjoavat tavan päästä yritykseen osoittamaan omat taidot ja osaaminen. Useinhan työllistyminen tyssää valitettavasti juuri työnantajien ennakkoluuloihin ja puutteellisiin tietoihin viittomakielisten työkyvystä ja osaamisesta.

Uusi teknologia tarjoaa keinoja selvitä ongelmista. Luin hiljattain lehtiuutisen, jossa kuulovammainen kertoi työpaikan saannin tyssänneen puhelimeen. Puhelimen käyttö kun oli välttämätön vaatimus useimmissa työpaikoissa. Nykyiset välineet mahdollistavat kuitenkin reaaliaikaisen kuvan välityksen, ja myös erilainen tekstipohjainen viestintä on kasvanut suunnattomasti – ajatellaanpa vaikka sähköpostia ja tekstiviestejä. Uuden teknologian käyttöönottoon kannattaa suhtautua myönteisesti, ja niin olen ymmärtänyt viittomakielisten suhtautuvankin. Myös työnantajien kannattaa nähdä sijoituksen uuteen teknologiaan kauaskantoisena sijoituksena. Webkamera työpaikalla hyödyttää varmasti koko työyhteisöä.

Teknologia ei riitä kaikissa tapauksissa. Tulkkipalvelu on monissa yhteyksissä välttämätön. Viittomakielisten tulkkipalveluissa on valitettavasti puutteita, joihin täytyy kiinnittää huomiota. Esimerkiksi työhaastattelutilanteissa viittomakielen tulkin puuttuminen saattaa ratkaisevasti vaarantaa työpaikan saannin.

Palaan lopuksi foorumimme teemaan: Positiivissävytteinen ja työnhakuun, yritteliäisyyteen sekä yhteistyöhön kannustava. On hyvä muistaa, että virheetöntä työntekijää ei olekaan. Kaikilla meillä on omat esteemme jossain elämänvaiheessa. Esteet, jotka tavalla tai toisella alentavat työkykyä ja tuottavuutta tilapäisesti tai pysyvämminkin.  Normaalia työntekijää ei ole olemassakaan. Jollakin on pienet lapset, ja joku on yksinhuoltaja, toinen sairastaa, ja jota kuta on saattanut kohdata suuri suru. Joku hankkiutuu säännöllisesti liian juovuksiin viikonloppuisin ja on aina maanantaisin puolikuntoinen. Joku kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta. Me kaikki olemme tavallamme epätäydellisiä, ja kun sen tunnustamme, on ovet auki myös erilaisuudelle. Työmarkkinoilla aistivamma ei saisi olla este. Syrjintää ei pidä hyväksyä. Sen sijaan tarvitaan juuri positiivista asennetta: Mikäli työnantaja jättää kuuron työllistämättä erilaisuuden vuoksi, hän ohittaa ison mahdollisuuden. Kuuro on yhtä hyvä työntekijä kuin joku muukin.

Hyvät foorumin osanottajat, toivon saavani teiltä evästyksiä millä tavoin voisin parantaa työllistymistänne. Samoin olen kiinnostunut kokemuksistanne. Olen muutamia kirjeitä saanutkin, ja olen niistä kiitollinen. Kaikki viisaus ei asu Arkadianmäellä. Haluan olla tekemässä huomenta, jossa jokaisen hyvinvointi voisi lisääntyä. Toivotan kaikille oikein hyvää syksyä sekä voimia työhön ja arkeen!