Puhe budjetin lähetekeskustelussa (Täysistunto 11.10.)

Arvoisa puhemies! Uutinen toisensa jälkeen kertoo epävarmuuden ja epäluottamuksen leviämisestä. Vaikka usko luottoluokittajiin olisikin mennyt, osoittavat sekä osake- että lainamarkkinat samaan suuntaan, alaspäin, kohti yritysten konkurssien ja valtioiden velkasaneerausten kierrettä. Pörssissä kurssit ovat vajonneet nopeasti, ja pankkien osakkeet ovat romahtaneet. Pankkien keskinäinen luotonanto kärsii luottamuspulasta. Pääomamarkkinoiden ongelmia ei voi eristää reaalitaloudesta. Jos pankit joutuvat parantamaan vakavaraisuuttaan taseitaan pienentämällä, ne karsivat luotonantoa myös yrityksille ja kotitalouksille.

Taloudellinen tilanne kaipaa ennen muuta vakautta. Tehdyt päätökset on pantava toimeen ja uusien poliittisten avausten on tuettava luottamusta Suomen talouteen.

Valtiovarainministeri Urpilaisen ensimmäinen budjetti kelpaa esimerkiksi politiikasta, joka luo varmuutta ja vakautta. Budjetti toteuttaa suuren osan niistä säästöistä ja muista vakauttamistoimista, jotka on kirjattu hallitusohjelmaan. Hallitus tekee sen, minkä on ohjelmaansa kirjannut.

Suomen linja EU:n kriisissä on sekin lähtenyt tehtyjen päätösten pitävyydestä. Suomi päätti edellyttää lisäpanostuksiensa vastineeksi vakuuksia, ja tästä päätöksestä ei ole tingitty. Suomi voi jatkaa yhteistyöhakuista politiikkaa EU:ssa. Yhteistyökumppanin maine ei mene siitä, että pitää sanansa.

Suomen talouskehityksen uhat, sen uhkatekijät, tulevat ulkoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomen EU-jäsenyys tai kuuluminen euroalueeseen olisivat olleet virhepäätöksiä. Tanska joutuu jo korjaamaan kymmenettä pankkia valtion huomaan, ja usko Britannian velanmaksukykyyn on kyseenalaistettu. Kumpikaan näistä maista ei ole rahaliitossa.

Talouksien keskinäinen riippuvuus koskee kaikkia. Ongelmien syyt eivät liity eurooppalaiseen yhteistyöhön, eivätkä ne liity globalisaatioon. Vielä vähemmän niiden ratkaisuja kannattaa etsiä eristäytymisestä.

Suomalaisten työpaikoista suuri osa tulee viennistä: viennin alihankinnoista ja viennin rahoittamista yksityisistä tai julkisista palveluista. Meidän elintasomme taas on rakennettu viennillä rahoitetusta tuonnista. Me tarvitsemme muuta maailmaa.

Kotimaassa keskitetyn sopimuksen saavuttaminen on tärkeää. Se on suomalainen erityispiirre, yksimielisyys ja sopimisen taito. Tulosopimus olisi selkeä viesti siitä, että Suomi purjehtii vakaasti kovassakin myrskyssä. Onneksi hallitus ei vain katseella seuraa työmarkkinatilannetta vaan aktiivisesti tukee sovun saavuttamista. Kun sopimusneuvottelut kaatuivat viime viikolla, oli oikein, että hallituksen myötävaikutuksella ne nostettiin pystyyn. Jos tuposopimus edellyttää valtion panosta maltillisina veronkevennyksinä tai kohtuullisina lisämenoina, on budjetista löydettävä tähän liikkumavaraa.

Tuposopimuksen tuoma vakaus lisää luottamusta Suomeen. Luottamuksen voi viime kädessä laskea säästöinä Suomen korkomenoissa. Siksi budjettisatsaukset saadaan takaisin.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyyden torjuminen edellyttää koulutusresurssien järkevää kohdentamista. Jos koulutuspaikkoja pitää leikata, ei leikkauksia saa suunnata alueille, joissa nuorison ikäluokat ovat suuria. Näin on suurmetropolialueella, mutta näin on myös pohjoisessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla. On erittäin tärkeää koko pohjoisen Suomen kehitykselle, että nuorille on tarjota koulutuspaikkoja omalla alueella. Erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista on Pohjois-Pohjanmaalla ollut pula, ja tilanne on syytä korjata. Nuorten yhteiskuntatakuu on vaalikauden tulevaisuussatsauksista mielestäni yksi tärkeimpiä, ja sen toteuttamiselle on luotava edellytykset.

Kaiken kaikkiaan voimme kuitenkin olla tyytyväisiä työn, oikeudenmukaisuuden ja vastuun budjettiin. Velkaantuminen käännetään laskuun ja verotuksessa korostetaan maksukykyä. Budjettiesitys pienentää tuloeroja ja torjuu köyhyyttä. Näin se, arvoisa puhemies, vastaa myös kansalaisten odotuksia.