Nyt ei ole alasajon aika (Forum24:n vierasblogi 17.11.)

Olen saanut viestejä, joissa vaaditaan laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen. Viesti osuu kohdalleen, sillä siitä politiikassa juuri on kysymys: arvovalinnoista ja asioiden tärkeysjärjestyksestä.

Maailma ei ole aivan niin mustavalkoinen kuin viestittäjät ehkä antavat ymmärtää. Emme esimerkiksi kykene pyyhkimään kotimaan ongelmia pois sulkemalla silmämme Euroopan talousvaikeuksilta. Tärkeysjärjestystä voi koettaa, ja teen sen tässä Pohjois-Suomen edunvalvonnan osalta. Asia numero yksi on koulutus. Meneillään on koulutuspolitiikan uusjako. Pohjoisen Suomen on varmistettava, ettei se jää tässä rannalle.
 
Viime kuussa opetus- ja kulttuuriministeriö teki avauksen, minkä jäljiltä näyttää siltä, että Suomi on jakautumassa kahtia. Vastakkain näyttävät olevan etelän väkirikkaat päähallituspuolueiden vahvat kannatusalueet ja pohjoisen harvaanasutut opposition hallitsemat alueet.

Koulutus ei ole ainoa asia, missä uutta jakolinjaa koetetaan vetää. Vetäjiä on pohjoisessakin. Olen tästä huolissani. Tarvitaan yksituumaista edunvalvontaa ja yhteistyötä, jotta korkean osaamisen taso voidaan varmistaa. Näyttöjä on esimerkiksi Oulun yliopiston perustamisen ajoilta. Vastaavassa hengessä on ministeriölle voitava antaa sen pyytämä palaute, jolla perustellaan tulevaisuuden koulutuspaikkatarve.

Ministeriön esitys pohjaa ikäluokkakehitykseen. Sen mukaan toiselle asteelle siirtyvien ikäluokkien määrä laskee vuoteen 2016 mennessä noin 8000 nuorella. Toisaalta esityksessä painaa valtiontalouden tasapainottamistarve: vyötä kiristetään nyt kaikilla hallinnonaloilla.
Esityksessä ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkoja karsitaan parilla tuhannella. Kun ikäluokka pienenee lähes nelinkertaisesti, tosiasiassa koulutustarjonta kasvaa. Tämä on tärkeää muun muassa nuorisotakuun kannalta, jonka mukaan jokaiselle työttömälle nuorelle tarjotaan joko työtä tai koulutusta.

Ongelma on siinä, miten aloituspaikat alueellisesti jakautuvat. Esityksessä valtaosa uusista aloituspaikoista suunnataan etelän metropolialueelle. Pula aloituspaikoista on pääkaupunkiseudulla tosiasia, mutta näin on myös pohjoisen metropolialueella eli Pohjois-Pohjanmaalla ja erityisesti Oulun seudulla.

Ministeriön valmistelussa tulisi huomioida, että meillä ikäluokkakehitys on korkean syntyvyyden ansiosta poikkeuksellisen hyvä. Nuorisoikäluokat ovat suuria, ja ovat sitä jatkossakin. Maakunnan nuorison määrä vähenee vähiten koko maassa.

Esityksen taustalla on ilmeisesti nuorison nettoliikkuvuustilasto, joka on meille epäedullinen. Totta kai se on, kun opiskelupaikkaa on täytynyt hakea muualta. Laskelmien perustana tulisi käyttää ikäluokkaa 15-17, jolloin kuva maakunnan alueella aloituspaikkaa tarvitsevasta ikäluokasta olisi todenmukaisempi.

Oleellista on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Pohjois-Suomi on maamme tulevaisuuden sampo. Luonnonvara-alalla, kaivannaisteollisuudessa ja matkailussa on odotettavissa kasvua ja investointeja. Oulun seudulla korkea teknologia ja luovat alat ovat kasvualoja.

On viisautta varautua kysyntään turvaamalla koulutettu työvoima omalla alueella.