Pohjois-Suomeen luvassa suurinvestointien suma (Artikkeli Kalevassa 24.11.2010)

Monella Euroopan reuna-alueella kärsitään taantuvasta talouskehityksestä. Toisin on Pohjois-Suomessa, jossa harvan asutuksen, pitkien välimatkojen ja epäsuotuisien luonnonolojen talouskasvua hidastavat vaikutukset on onnistuttu taittamaan ja osin jopa kääntämään  myönteisiksi. Tähän ovat vaikuttaneet alueen vahva oman osaamisen perinne, runsaat luonnonvarat ja osaltaan myös EU-jäsenyyden aikana toteutettu rakennepolitiikka.

Pohjois-Suomi tarjoaa parhaillaan lisäarvoa koko Euroopalle. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueelle on luvassa suurinvestointien suma. Talousnousun taustalla on maailmantalouden muutos: kasvu painottuu kehittyviin uusiin talouksiin, ennen kaikkea Kiinaan ja Intiaan. Kaukaisten maiden kasvu voisi hyvinkin mennä Pohjois-Suomelta ohi, ellei kasvun sisältöön liittyisi erityispiirteitä.

Uusi globaali kasvu painottuu viime vuosia enemmän luonnonvarojen käyttöön. Uusien teollistuvien maiden väestö on samassa tilanteessa, jossa eurooppalaiset olivat sukupolvi-pari sitten. Asuntoja rakennetaan ja niihin hankitaan kestokulutustavaroita, sanomalehtiä tilataan ja pehmopaperia ostetaan.

Pohjois-Suomi ja arktiset alueet ovat luonnonvara-aitta ja sen mineraalivaroilla on kysyntää. Jos alueelta löytyy harvinaisia teknologiateollisuuden tarvitsemia metalleja, kiinnostus kasvaa entisestään.

Luonnonvarojen hyödyntäminen tuo kerrannaisvaikutuksia: suurten tavaramäärien kuljettaminen vaatii liikenneväylien parantamista ja uusien rakentamista. Paremmat liikenneyhteydet kohentavat alueen muun elinkeinotoiminnan kilpailukykyä ja käynnistävät talouskasvun voimistuvan kierteen. Oulun ja Lapin kauppakamarit ovat listanneet yhteensä yli 25 miljardin euron investointiodotukset.

Ilmastonmuutos etenee maapallon pohjoisosissa voimakkaimmin, mikä varjostaa kehitystä ja muistuttaa ympäristönsuojelun välttämättömyydestä. Toisaalta ilmakehän lämpenemisen seurauksena aukenevat uudet pohjoiset merireitit lisäävät tulevaisuudenuskoa. Ilmastonmuutoksesta johtuva luoteisväylän ja koillisväylän avautuminen ympärivuotisille kuljetuksilla kohottaa pohjoisimman Euroopan ja Suomen logistisen kiinnostuksen keskiöön.

On huomattava, että uuden globaalin kasvun kestävyys on riski ympäristön näkökulmasta. Luonnonvarojen käyttöön perustuva kasvu merkitsee aina väistämättä painetta kasvavaan energian käyttöön ja tavoite hiilidioksidipäästöjen hillinnästä on entistä haastavampi.

Globaalitasolla ympäristöongelmiin on vastattava vahvalla panostuksella säästävään teknologiaan. Kehittyneiden maiden teollistumisen mallin kopioiminen nouseviin talouksiin ei ole luonnonlaki. Suomen oma panos lähtee omien luonnonvarojemme vastuullisesta käytöstä. Ympäristövaikutusten arviointi hanke hankkeelta on paitsi paikallisen ympäristön suojelua myös globaalia vastuun kantamista.

Luonnonvarojen ja logististen mahdollisuuksien ohella Pohjois-Suomella on annettavana monenlaista osaamista. Korkean teknologian kysyntä ei ole kadonnut maailmasta, eikä myöskään pohjoissuomalainen osaaminen. Tuore osoitus siitä on Nokian ja prosessorivalmistaja Intelin päätös perustaa tutkimuskeskus Oulun yliopistoon. Yliopisto on alueen vahva vetovoimatekijä.

Myönteisen kehityksen tueksi tarvitaan Euroopan unionin vipuvoimaa. EU tasaa alueiden välisiä kehityseroja niin sanotulla koheesiopolitiikalla, jota toteutetaan aluekehitysvaroilla rakennerahastojen (EAKR, ESR) kautta.  Euroopan komissio on juuri julkaissut viidennen koheesioraportin, joka linjaa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa meneillään olevan ohjelmakauden päätyttyä vuoden 2013 jälkeen. Pohjois-Suomelle komission linjaukset lupaavat hyvää, sillä pohjoisten harvaanasuttujen alueiden asema on raportissa tunnustettu.

Tulevalla ohjelmakaudella Pohjois- ja Itä-Suomi muodostavat yhteisen ohjelma-alueen, jolle tavoitellaan lisärahoitusta harvan asutuksen ja alueen muiden erityisolojen perusteella. Erityistuen jatkuminen on Suomen päätavoitteita alkavissa rahoitusneuvotteluissa.

Rakennerahastovaroin on toteutettu muun muassa useita korkean teknologian ja ympäristöteknologian kehityshankkeita. Pohjoiset harvaan asutut alueet voivat toimia testialueena yhä parempien etäteknologioiden käyttöönotossa. Tulevalla ohjelmakaudella on syytä ohjata varoja entistä voimakkaammin osaamiseen myönteisen kehityskierteen voimistamiseksi.

Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja edustaa Pohjois-Suomea Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden verkostossa NSPA:ssa (Northern Sparsely Populated Areas). NSPA edistää Pohjois- ja Itä-Suomen, Pohjois- ja Keski-Ruotsin sekä Pohjois-Norjan yhteisiä tavoitteita EU:n tulevalle ohjelmakaudelle.