Nyt tarvitaan vahvaa elinkeinopolitiikkaa (Mielipide Kalevassa 15.2.)

Perjantai oli kansallinen hätänumeropäivä 112 ja samalla myös Suomelle tärkeän teknologiateollisuuden hätätilan julistus. Nokia ilmoitti yhteistyöstä Microsoftin kanssa ja antoi ymmärtää, että luvassa on ankaraa työpaikkojen karsintaa. Erityistä hätää sai aikaan se, että karsinta näyttää kohdentuvan suunnitteluun ja kehittämiseen eli T&K:hon, jossa erityisesti Oulu on ollut vahva. Kyse ei ole siis Nokian laitteiden kokoonpanosta, vaan laitteita pyörittävän käyttöjärjestelmän vaihtamisesta nykyisestä symbian-ohjelmasta tietokoneista tuttuun Microsoftin windowsiin.

Nokian uusi strategia ja siihen vastaaminen on Suomen elinkeinopolitiikan vakavin paikka vuosiin, ellei vuosikymmeniin. Nokian merkityksestä kansataloudelle kertoo se, että 90-luvun lamasta noustessa Nokian vaikutus bkt:n kasvuun oli yksin kaksi prosenttia. Ja kun maailmantalous romahti 2008, sähköteknisen toimialan pudotus Nokia etunenässä toi kansatuotteen supistumiseen yli kahden prosentin lisän.

Vielä on aikaista kovin perusteellisiin johtopäätöksiin, mutta yksi asia on selvä: valmiustila toimia mahdollisten irtisanomisten realisoitumisen varalta on nostettava huippuunsa. Koko maan osalta on puhuttu jopa 10 000 insinöörityöpaikan uhasta, ja Oulussa välitön riski on noin pahimmillaan 1500 työpaikkaa – ja välilliset vaikutukset alihankintaketjuissa tähän vielä päälle. Oulun kaupungin, TE-toimiston ja Ely-keskuksen on käynnistettävä välittömästi rakennemuutospaketin valmistelu. Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan on kohtuullista odottaa Nokialta työnantajana merkittävää vastaantuloa irtisanomistilanteessa.

Microsoft on iso yhtiö, jonka ohjelmistot pyörittävät suurta osaa nykyisen tietoyhteiskunnan laitteista. Yhteistyö on sen vuoksi Nokialle mahdollisuus. Mutta onko se mahdollisuus myös Suomelle? Vai hoituuko uusien kännykkäsukupolvien ohjelmien kehittäminen Microsoftin kotimaassa, Yhdysvalloissa?

Synkistelyn sijaan on löydettävä tie ulos ja eteenpäin. Suomesta löytyy kaikki se osaaminen, jolla uusi tilanne ja uudet haasteet käännetään menestykseksi. Suomalainen työ on kilpailukykyistä, verrattiinpa sitä mihin tahansa. Suomalaiset osaavat nousta uuden windows-pohjaisen käyttöjärjestelmän kehittäjiksi. Lisäksi meillä on kykyä tuottaa aivan uutta sisältöä mobiililaitteisiin: uusien Nokia-mallien käyttöjärjestelmät voidaan tehdä täällä ja pakata niihin hyvät hyötyohjelmat. Ja mitä erityisen nopeasti lisääntyvään ajanvietekäyttöön tulee, niin Suomessa kasvava ja Oulussa nousussa oleva peliala tekee uusien kännyköiden sisällöt mielenkiintoisiksi ja kuluttajiin vetoaviksi.

Suomessa on osattu tehdä elinkeinopolitiikkaa. Sitä osaamista tarvitaan juuri nyt. Palaset uuteen kasvuun ovat paikoillaan. Suomessa on vaativaan kehittämistyöhön kykenevää väkeä. Mutta kaikkeen tähän tarvitaan myös valtion aktiivista toimintaa, samanlaista, jolla Suomen Nokia-vetoinen teknologia-ala nostettiin kiitoon 15 vuotta sitten. Finanssipolitiikalla on tuettava kasvua ja siirrettävä resursseja osaamisen ja työllisyyden vahvistamiseen. Oulussa kysytään kykyä puhaltaa yhteiseen hiileen – sitä kuuluisaa oululaista asennetta.