Ei yksin Suur-Oulu (Kolunmi Pohjolan Työssä 3.8.)

Ennen kaikki oli paremmin. Oi niitä aluepolitiikan aikoja, jolloin päättäjillä oli uskallusta esimerkiksi Oulun yliopiston perustamiseen kauas pohjoiseen, valtionyhtiöt käynnistivät toimintaansa ja liikenneyhteyksiä oli varaa ulottaa kauimmaiseenkin kolkkaan. Toisin on nyt. Pohjoinen saa pärjätä omillaan. Tai siltä ainakin vaikuttaa, kun tutkii viime viikolla julkistettua valtiovarainministeri Jyrki Kataisen budjettiesitystä. Vain murusia on luvassa esimerkiksi kuntatalouteen, eikä työllisyyteen minkäänlaista ohjelmaa, vaikka työttömyys on pohjoisessa muuta maata korkeammalla tasolla. Kaikkein erikoisinta on kuitenkin se, ettei valtiovarainministeri Katainen ole korvaansa lotkauttanut pohjoisen yksimieliselle kannalle Pohjanmaan radan kunnostamisesta. Tarve ratatöihin on huutava, ja investointisuunnitelmat ovat selvät. Rahaa tarvittaisiin liikenneministeriön mukaan vähintään 40 miljoonaa euroa, jotta eivät työt katkeaisi. Katainen lupaa kuitenkin vain 5 miljoonaa euroa, mikä ei riitä mihinkään. Hallitus rakentaa Pohjanmaan rataa kuin Iisakin kirkkoa. Tämäkin Pohjois-Suomelle elintärkeä hanke näyttää jäävän seuraavan hallituksen hoidettavaksi.

Nopea junayhteys Helsingistä Ouluun olisi selkeä signaali tahdosta kehittää koko maata. Kasvusykäys, joka olisi verrattavissa taannoiseen Oulun yliopiston perustamiseen.

Pohjoinen tarvitsee lisää pontta asioidensa ajamiseen. Iso askel oikeaan suuntaan tehtiin kesäkuun lopulla viiden kunnan valtuustoissa, kun Oulu, Oulunsalo, Kiiminki, Haukipudas ja Yli-Ii päättivät muodostaa yhden kunnan vuoden 2013 alusta. Uudessa Oulussa on asukkaita yli 180 000, ja kaupungista tulee Suomen viidenneksi suurin. Uusi Oulu, meren ja kolmen joen kaupunki, on tärkeä viesti pohjoisesta muulle Suomelle: täällä halutaan kehittyä ja kasvaa. Uusi Oulu on vastapaino eteläisen Suomen metropolipolitiikalle, ja tärkeä keskustelukumppani kansallisissa kysymyksissä. Uudella Oululla on rahkeita vastata laajemmin pohjoisen Suomen kehittämisestä ja avata yhteyksiä Barentsin alueella. Uusi Oulu on se, joka pohjoisen Jäämeren sulaessa ja uusien merireittien avautuessa voi uskottavasti todeta, että logistiikan solmukohtana toimivat alueen satamat.

Suur-Oulukaan ei yksin riitä. Kehittämistä tarvitaan koko laajan Pohjois-Suomen alueella, ja valtio tarvitaan tähän kumppaniksi. Kuntia ei pidä laittaa perusrakenteiden rahoittajiksi, vaan muun muassa pohjoisen kaivannaisteollisuuden edellyttämien ratojen ja satamien rakentaminen kuuluu valtion tehtäviin. Kunnan ohittamaton perustehtävä on vastata asukkaidensa peruspalveluista, ja uudenkin Oulun keskeisin haaste tulee olemaan terveydenhuollon, opetustoimen ja sosiaalipalvelujen parantaminen. Valtion tulee omilla toimillaan luoda kunnille edellytykset vastata palveluista.

Uudella Oululla on useita syitä suhtautua luottavaisesti tulevaisuuteen: nuori väestö, korkea osaamisen taso, runsaat luonnonvarat ja kaupungin logistinen asema ovat tärkeitä huomenlahjoja. Mutta pohjoinen tarvitsee puolustajansa. Helsingin Sanomat listasi loppukesästä huippupoliitikkojen kotipaikkoja, ja totesi niiden keskittyvän etelään. Pohjoisin puoluejohtaja on Sdp:n kokkolalainen Jutta Urpilainen. Erityisesti keskustapuolueen johto on harvinaisen Etelä-Suomi keskeinen. Lehden arvio listastaan oli, Pohjois- ja Itä-Suomen painoarvo tulee vääjäämättä laskemaan. Todellakin, Pohjois-Suomi tarvitsee puolustajansa.