Aluepolitiikan aika (Kolumni Pohjolan Työssä 5.4.)

Pohjoisella Suomella näyttää olevan tilaisuus päästä mukaan meneillään olevaan varovaiseen talousnousuun.  Kainuun perusteollisuus on saanut sellaista vauhtia sekä vaunutilauksista että mineraalien kysynnästä, ettei sitä olisi vielä muutama vuosi aikaisemmin voinut edes aavistaa.  Vahvaa otetta aluekehittämiseen tarvitaan silti. Tarvitaan osaavaa ja aktiivista otetta EU:n rakennerahojen tullessa taas uusjakoon vuonna 2013 ja tarvitaan reipasta puolensa pitämistä kansallisessa aluepolitiikassa. Pohjois-Suomi on kokonaisuutena tarkastellen muuta maata heikommassa asemassa, jonka tulevaisuutta moni epävarmuustekijä varjostaa. Lisäksi pohjoiseen Suomeen mahtuu monta erilaista aluetta erilaisine haasteineen.

Jokaisen alueen tärkein menestystekijä ovat sen ihmiset. Jos alueen väestö vähenee, merkitsee se sekä työvoiman tarjonnan että ostovoiman hiipumista. Pahoilla työttömyysalueilla ei ole tavattu mieltää työvoimapulaa ongelmaksi: yrityksiä on vaikea nähdä tappelemassa työvoimasta. Kysymys onkin siitä, että väestötappioalueilla uusien yritysten ja yrittäjien usko tulevaisuuteen hiipuu. Syntyy huono kierre alaspäin.

Kainuun maakunnan väestönkehitys on ollut viime vuosina heikkoa. Ikääntymisen myötä luonnollinen kasvu vähenee ja työikäisen väestön määrä ennustetaan putoavan selvästi maan keskiarvoa nopeammin.  Pohjois-Pohjanmaan osalta tilanne on kahtalainen: toisaalla Oulun seutu kasvaa, mutta esimerkiksi Koillismaan seutukunnalla väestökehityksen osoittimet ovat alaviistoon. Jos maakuntien välinen ja sisäinen muuttoliike vahvistaa epätasaista väestökehitystä, Pohjois-Suomen talouskiri kääntyy toispuoleiseksi nilkuttamiseksi.

Määrätietoisen aluepolitiikan avain on varautuminen eri kehitysvaihtoehtoihin. Perusteollisuudesta on hyvä ponnistaa, mutta sen päälle tarvitaan monipuolinen jatkojalostuksen ja erikoistuneiden palveluiden kokonaisuus. Koulutuksen uhkaava alasajo on estettävä, jotta osaavat nuoret voivat jäädä kotiseuduille. Kansallista aluekehittämisrahaa on kanavoitava sekä uusien yritysten perustamiseen että olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten vakiinnuttamiseen.

Kansallinen aluekehitystyö on tärkeää. Pohjoisen Suomen kannalta EU:n tuleva kehitys on kuitenkin monessa suhteessa avainasemassa. Alueen teollisuus tarvitsee kasvua eurooppalaisilta markkinoilta, Venäjä tai nouseva Aasia eivät korvaa perinteisiä vientimaita. Pohjois-Suomen aluekehittämiselle EU:lla on kuitenkin vielä suorempi vaikutuskanava. EU:ssa päätetään rakennerahastojen varainjaosta vuonna 2013. Tärkeä vuosi osuu keskelle seuraavaa eduskuntavaalikautta: uudella eduskunnalla pitää olla kyky ottaa tilanne haltuun jo aivan kautensa alussa. Pohjois-Suomesta valittavilta edustajilta tarvitaan yhteistyötahtoa koko alueen asioiden hoitamiseen.