Kansanedustaja Tytti Tuppurainen

Ote Finnairin tilannetta käsittelevästä kirjoituksestani:

“Tulee miettineeksi, voimmeko heittäytyä vain markkinoiden varaan. Pohjoissuomalaisille sujuvat kulkuyhteydet niin ilmailun, rataliikenteen, merenkulun kuin maantieliikenteenkin osalta ovat kohtalonkysymyksiä. Valtion omistajaohjauksella asiaan voidaan vaikuttaa. Pohjois-Suomen yhteydet on syytä pitää esillä tulevissa Finnairin omistajapolitiikkaan liittyvissä linjauksissa.”

Lue koko kirjoitukseni Kalevan Pohjoisen ääni -blogista.

Kalevan uutinen tiedotteen pohjalta on luettavissa tästä.

Tiedote 28.3.

Valtion toimintojen alueellistamisesta on valmistunut kattava selvitys. Sen perusteella alueellistaminen on pääosin onnistunut. Yksiköiden ja työtehtävien siirrolla on voitu tasapainottaa aluekehitystä.

Valtionhallinnolla on lainsäädännöllinen velvoite ilmoittaa yksiköiden suunnitelmissa olevista keskushallinnon muutoksista alueellistamisen koordinaatioryhmälle (AKR). Näin valtionhallinnossa on voitu pohtia tehtävien siirron mahdollisuuksia maakuntiin. Malli on toiminut poliittisen valmistelun tukena hyvin. Keskushallinnon toimintoja on alueellistettu merkittävästi.  Parhaillaan pohditaan kuitenkin seurantamenettelyn uudistamista.

“Koordinaatioryhmää tarvitaan edelleen ja sen toimialaa ei tule supistaa, päinvastoin. Maakunnissa lakkautettavien valtionhallinnon yksiköiden seurantavelvoite on sisällytettävä osaksi AKR:n työtä. Nyt seuranta ei toimi tyydyttävästi. Tämä on johtanut siihen, että supistamistoimia on voinut kasautua samoille alueille ja kompensoivia toimia on tehty vasta pitkällä viiveellä tai ei lainkaan. Tilanne vaatii korjausta. Ei voi olla niin, että yksi käsi ei tiedä, mitä toinen tekee”, toteaa SDP:n aluepoliittisen jaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

SDP:n aluepoliittisen jaoston mielestä valtionhallinnon kaikki muutokset, niiden vaikutukset alueille ja muutosten sovittaminen valtiontalouden tiukkoihin puitteisiin on arvioitava huolella etukäteen. Tämä tehtävä tulee sisällyttää osaksi alueellistamisen koordinaatioryhmän työtä. Tarvittaessa on muutettava lainsäädäntöä. Seurantaa varten on luotava toimiva järjestelmä, josta on saatavissa välittömästi tieto yksikköjä koskevien päätöksien aluevaikutuksista. Lisäksi valtionhallinnon henkilöstön asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Maanantai 19.3.

Aloitin viikon tuttuun tapaan Oulusta, jossa ohjelmassa oli useita kokouksia. Yksi päivän tapaamisista oli Oulun islamilaisen yhdyskunnan toimistolla imaami Abdul Mannanin kanssa. Keskustelimme yhteiskunnallisesta tilanteesta ja muslimien asemasta. Pääviesti, puolin ja toisin, oli keskinäisen kunnioituksen ja ymmärryksen vahvistaminen Oulussa ja tietysti myös laajemminkin.

Tiistai 20.3.

Täysistunnossa oli käsittelyssä keskustan tekemä välikysymys kotihoidontuen tulevaisuudesta. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen keskustan kotihoidontuen leikkausaikeita koskeneen välikysymyksen käsittelyn päätteeksi. Äänestysluvut olivat 103-63. Pääsin sanomaan suorassa tv-lähetyksessä, että kotihoidontukea pitää kehittää ja että työn ja perheen yhteensovittamisessa tarvitaan uudistuksia. Ja myönnetään, vähän oppositiotakin sohaisin. Seuraavan päivän Hesarista oli luettavissa sitaatti puheenvuorostani.

Keskiviikko 21.3.

Aamu alkoi ympäristöministeri Ville Niinistön kuulemisella maa- ja metsätalousvaliokunnassa Durbanin ilmastoneuvottelujen tuloksesta. Täysistunnossa käsiteltiin tasa-arvoista avioliittolakia. Normaalista päiväjärjestyksestä poiketen oppositio esitti puolustusministeri Stefan Wallinille epäluottamusta.  Täysistunnon tapahtumat olivat hetkittäin täysin arvaamattomia, mutta seuraavan päivän äänestyksen lopputuloksena ministeri sai eduskunnan luottamuksen. Myös SDP tuki Wallinia, mutta raskaasti kritisoiden. Eduskunnan edessä täytyy aina puhua totta.

Ennen istuntoa ehdin tavata lounaan merkeissä Ilpo Nivaa, joka poikkesi vierailulle eduskuntaan kaukaa Brasilian Manauksesta saakka. Oli ilo kuulla, että Nokian tehtävissä maailmalla vaikuttavan Ilpon intresseissä on edelleen oman kotikaupunkimme Oulun kehittäminen entistä paremmaksi paikaksi elää ja tehdä töitä. Samalla asialla siis ollaan.

Torstai 22.3.

Torstai ei ollut aivan niin dramaattinen päivä eduskunnassa kuin edelliset. Hallitus pääsi sopuun talouspolitiikan isosta linjasta kehysratkaisussa. Ihailin valtavasti työministeri Lauri Ihalaisen puhetta eduskunnan kyselytunnilla. Nuorisotakuu toteutuu, ja nuoret saavat työtä ja koulutusta. Ihalaisen myötävaikutuksella saatiin merkittävä työmarkkinaratkaisu, jo toinen tämän hallituskauden aikana. SDP on työn puolue, ja Ihalainen alleviivaa tätä pelkällä olemuksellaan.

Perjantai 23.3

Nuorten parlamentti huipentuu joka toinen vuosi eduskunnassa järjestettävään täysistuntoon, ja perjantai oli pyhitetty täysin tälle tapahtumalle. Nuorten parlamentin istuntoon osallistui sadastaviidestä yläkoulusta yhteensä 199 oppilasedustajaa. Kerrankin pääsin seuraamaan istuntoa lehtereiltä käsin ja täytyy sanoa, että tämä kyselytunnin kaavaa noudattava istunto oli todella tasokas. Nuoret esittivät ministereille erittäin hyviä kysymyksiä. Päivän aikana tapasin oululaisia oppilasedustajia ja pääsin Nuorten ääni -toimituksen haastatteluun.

Sunnuntai 25.3.

Aamu alkoi kivasti jalkapallopalkintojen jakamistehtävällä Heinäpään palloiluhallilla. Kyseessä oli kalottiyhteistyö Pohjois-Suomen piirin ja Norrbottenin kanssa. Jalkapallotunnelmista matka jatkui kohti Koillismaata. Päivän aikana vierailin Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa, jossa tilaisuuksiin oli kokoontunut eri-ikäisiä politiikan seuraajia keskustelmaan päivänpolttavista politiikan aiheista.

Viikkoa taaksepäin katsoessani ei voi kuin sanoa, että kansanedustajan työ on tapahtumarikasta ja mielenkiintoista. Tähän työhön ei ehdi leipääntyä. Kevätiloa kaikille blogini lukijoille!

Tiedote luettavissa kokonaisuudessaan kuvaa klikkaamalla

SDP:N TIEDOTE 23.3.

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen on tyytyväinen, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet nuorten työllisyyden edistämiseen. Hän nostaa myös esille hallituksen kasvua tukevat täsmäelvytystoimet.

Hallituksen 52 miljoonan euron lisäpanostus nuorisotakuun toteuttamiseen saa Tuppuraiselta kiitosta.
– Suomessa on arviolta 40 000 vailla toisen asteen tutkintoa olevaa nuorta, jotka ovat kaiken aktiivitoiminnan ulkopuolella. Tähän kestämättömään tilanteeseen puututaan nyt päättäväisesti. Kehysneuvotteluissa sovitulla lisärahoituksella voidaan käynnistää räätälöity osaamisohjelma 25-30 -vuotiaiden nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Kansanedustaja Tuppurainen huomauttaa, että työmarkkinajärjestöjen työurasopimus antaa hyvät eväät nuorten työllisyystalkoisiin. – Nuorten ja pätkätyöläisten asema työmarkkinoilla paranee kun pääsy ansiosidonnaiselle helpottuu. Työssäoloehdon kutistuminen kahdeksasta kuukaudesta kuuteen helpottaa monen pätkätyöläisen arkielämän suunnittelua.

Lue tiedote kokonaan tästä.

Suomen kansantalous yskii. Valtion velka on huomattava, kansantalous alijäämäinen ja pitkän aikavälin kestävyysvaje useita miljardeja. Menojen kasvua on hillittävä ja tuloja lisättävä. Tulojen lisääminen tarkoittaa käytännössä verojen korotuksia, ja SDP onkin esittänyt alkajaisiksi erityistä solidaarisuusveroa yli satatuhatta vuodessa ansaitseville.

Kun tuloja lisätään kirpaisevilla veronkorotuksilla, on sietämätöntä että samaan aikaan osa taloudesta pyörii laittomasti ohi veronkannon. Harmaa talous on yhteiskunnan syöpä, joka aiheuttaa moraalikatoa ja huomattavia taloudellisia tappioita. Verotulomenetysten ohella harmaa talous on isku vasten tervettä kilpailua ja reilua yrittämistä. Harmaa talous vie pohjaa hyvinvoinnilta, sillä siitä ei kerry yhteiseen kassaan senttiäkään – ei sosiaaliturvaan eikä julkisiin palveluihin.

Kyse on talousrikollisuudesta, josta vain jäävuorenhuippu tulee viranomaisten tietoon. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksen mukaan harmaan talouden piirissä liikkuu vuosittain jopa 10-14 miljardia euroa, mistä kertyy taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle peräti 4-6 miljardia. Kyse on siis erittäin mittavasta bisneksestä, mikä täytyisi saada viranomaisten kontrolliin.

Lue koko kirjoitus tästä.

Olen ehdokkaana tänään alkaneissa JHL:n edustajistovaaleissa Oulun vaalipiiristä numerolla 83. Vaalit toteutetaan 12.-28.3.2012 ja sähköisesti on mahdollista äänestää 20.3. saakka. Vaalikone ja lisätiedot löytyvät osoitteesta www.jhl.fi. Anna äänesi kuulua!

Tervetuloa ensimmäiseen After Work With Tytti -tilaisuuteen Coffee Stradaan (Torikatu 18, Oulu) maanantaina 12.3. klo 16.30-18 vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Tilaisuuksia tullaan järjestämään pitkin vuotta samassa paikassa – olen tavattavissa myös vaalien välillä!

Suomen kansantalouden uudet tiedot ovat hälyttäviä. Kehitys on ollut pitkään näkyvissä, mutta silti käänne on mullistava: ulkomaankauppa on nyt alijäämäistä. Niin kauppa- kuin vaihtotaseemme on negatiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että Suomi velkaantuu myös kansantaloutena. Suomen vaurastuminen on perustunut ennen kaikkea korkeaan osaamiseen perustuvaan teknologiateollisuuuden vientiin. Nyt vienti on romahtanut, ja samoin sen jalostusaste. Ellei käännöstä tapahtu, meitä uhkaa oikea köyhtyminen.

Kirjoitus on julkaistu Oulun ylioppilaslehden numerossa 2/2012

Hyvä neuvot ovat tarpeen, ja annan nyt sellaisen: olemme tilanteessa, jossa tarvitaan rohkeita panostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä tieteen perustaan. Valtiovallalla on vastuu kokonaisuudesta, mutta paikallisella tasolla on syytä toimia myös. Oulussa innovaatioallianssi OIA on hyvä esimerkki tavoitteellisesta T&K-yhteistyöstä. Oulun mallissa kyse on kaupungin pitkäjänteisestä korkeakoulujen kehittämisestä, jossa koko 2000-luvun ajan kaupunki on varannut keskimäärin puoli miljoonaa euro per vuosi niin yliopiston kuin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja hanketoimintaan. Oulun kuuluisa malli perustuu paitsi huomattavaan rahasatsaukseen, myös poikkeuksellisen saumattomaan yhteistyöhön kaupungin, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa.

Pelkillä bisnesideoilla emme pärjää, vaan tarvitaan viisauttaa sijoittaa tieteen perustaan. Yhtä huolettavaa kuin kauppataseen notkahtaminen on se, ettei yhdessäkään suomalaisessa yliopistossa ole viime syksynä aloitettu egyptologian opintoja. Menetämme aika paljon, jos muinaiskulttuurien opiskelu ja tutkimus loppuu meiltä. Me tarvitsemme sitä. Tarvitsemme fysiikan perustutkimusta, sillä käytännössä kaikki viestintätekniikan innovaatiot perustuvat siihen. Tarvitsemme matematiikan perustutkimusta samasta syystä, ja esimerkiksi uskontotiedettä ylläpitääksemme poliittisia ja taloussuhteita nouseviin talousalueisiin.
Egyptologian ja assyrologian tarvetta ei pidä selittää millään kaavalla, jonka päässä on bisnesidea. Ne ovat puhtaan sivistyksen mitta. Jos maassa on 5,4 miljoonaa asukasta, sillä pitää olla humanistisen tieteiden kriittinen massa. Jos sen ytimestä katoaa muinaistutkimus, on tieteen pyyhe lentänyt kehään ja voimme poistua katsomon puolelle.

Helsingin Sanomien mukaan tulevassa hallituksen kehysriihessä on esillä lasten kotihoidontuen leikkaaminen osana valtiontalouden säästötoimia sekä rakenteellisena toimena työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Tällä hetkellä lasten kotihoidontukea maksetaan kolmivuotiaaksi asti, ja esillä on lehtitietojen mukaan ollut tuen leikkaaminen yli kaksivuotiaiden lasten osalta.

En julista Mari Kiviniemen lailla sotaa (enkä pidä tuollaisista kielikuvista), mutta pidän ajatusta lasten kotihoidontuen leikkaamisesta huonona. Perheissä osataan itse valita mikä on lapselle paras hoitomuoto.

Lisäksi leikkauksen säästövaikutukset ovat kyseenalaisia: lehtitietojen mukaan yli kaksivuotiaita lapsia on kotihoidossa vain 9000, ja vastaavasti tuen leikkaaminen kasvattaisi kuntien päivähoitomenoja aiemmin kotihoidon piirissä olleiden perheiden hakeutuessa päivähoitoon.

Perheillä kuuluu olla oikeus valita miten hoitaa pienet lapset, eikä yhteiskunnan pidä tätä valintaa tehdä perheiden puolesta. Kotihoidontuen leikkaaminen jättäisi mahdollisuuden hoitaa lapsi kotona vain todella hyvätuloisille. Totean vielä, että lasten päivähoidon turvaaminen on yhtä lailla tärkeää. Yhteiskunta sijoittaa lapsiin monella tavalla.

Myöskään rakenteellisena toimena lasten kotihoidontuen leikkaaminen ei ole ensisijainen. Tavoite työurien kasvattamisesta on oikea, mutta pienten lasten hoidosta ei pidä aloittaa ensimmäisenä. Työvoiman tarjontaa tulee lisätä vähentämällä ennen kaikkea työttömyyttä, erityisesti nuorisotyöttömyyttä, sekä puuttumalla ennen aikaiseen eläköitymiseen.