EU tarvitsee modernin rahoituskehyksen, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin

06.12. 2019

Suomi lähetti maanantaina (2.12.) jäsenmaille puheenjohtajamaan esityksen EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027. Puheenjohtajamaana Suomi on viimeistellyt esityksen, eli asettanut konkreettiset luvut rahoituskehysesitykseen.

Suomi on valmistellut esitystä jäsenmaita kuunnellen sekä tasapainoa hakien. Nyt valmistunut esitys perustuu huolelliseen harkintaan ja kokonaisnäkemykseen 27 jäsenmaiden kannoista. Iso-Britannia ei ole brexitin vuoksi mukana kokonaisuudesta. Kuulemme varmasti kritiikkiä esityksestä – se on luonnista, sillä esitys kokoaa yhteen erilaiset jäsenmaiden intressit. Selvää on, että on löydettävä kompromissi, jossa EU saa tarkoituksenmukaisen budjetin ja joka vahvistaa EU:n toimintakykyä kasvattamatta minkään jäsenmaan maksutaakkaa kohtuuttomasti.

Suomen tehtävä puheenjohtajamaana oli jäsenmaiden näkemysten pohjalta tasapainottaa komission tekemää esitystä. Ennen rahoituskehysesityksen viimeistelyä Suomi kävi kaikkien jäsenmaiden kanssa kahdenkeskisen keskustelun. Näiden sekä yleisten asioiden neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa käytyjen keskustelujen pohjalta päädyimme kehykseen, joka on kompromissi erilaisten intressien välillä. Toisaalta on jäsenmaita, jotka haluavat hyvin pienen budjetin ja toisaalta maita, jotka haluaisivat korkeamman kokonaistason, jolla mahdollistettaisiin suurempi rahoitus maatalouteen ja koheesiopolitiikkaan. Puheenjohtajamaan esitys on kooltaan 1,07 % EU27-maiden BKTL:sta, eli yhteensä 1 087 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoissa. Tämä esitys ei sisällä rahoituskehyksen ulkopuolisia erityisvälineitä.

Tasapainoinen esitys, joka uudistaa EU:ta ja vastaa tulevaisuuden haasteisiin

Rahoituskehyksen kokonaistasoa määritellessä Suomen oli otettava huomioon brexitin aiheuttama rahoitusvaje. Komission esittämistä uusista tulonlähteistä, ns. uusista omista varoista, ei synny yhteisymmärrystä sellaisella aikataululla, joka mahdollistaisi niiden sisällyttämisen kehyksen rahoitukseen. Tästä poikkeuksena on kierrättämättömälle muovijätteelle tuleva maksu, joka tuottaisi noin 6,6 miljardia vuodessa EU-budjettiin. Nämä seikat luonnollisesti vaikuttavat osaltaan ehdotetun kehyksen kokonaistasoon – jäsenmaksujakaan ei voi kohtuuttomasti korottaa.

Olen tyytyväinen voidessani todeta, että kaiken kaikkiaan valmisteltu esitys on tasapainoinen ja järkevä. Se toteuttaa EU:n strategista agendaa ja on linjassa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteiden kanssa. Esitys modernisoi EU:n rahoituskehystä ja tarttuu ajankohtaisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Koko monivuotisesta kehyksestä vähintään 25% tullaan käyttämään ilmastorahoitukseen. Ilmastotoimenpiteet näkyvät useissa eri ohjelmissa – esimerkiksi 40 % maatalousrahoituksesta ja 30 % koheesiorahoituksesta tulee suunnata ilmastotoimiin. Lisäksi esityksessä on maininta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, jolla tuetaan siirtymää kohti hiilineutraaliutta.

Aivan kuten komission ehdotuksessa, myös Suomen viimeistelemässä esityksessä uudet ohjelmat, sisältäen uudet prioriteetit, saavat suurimman prosentuaalisen rahoitusosuuden. Esimerkiksi eurooppalaisen innovaatio- ja digitalisaatiokehityksen kannalta keskeisen Horisontti Eurooppa-tutkimusohjelman rahoitus kasvaa merkittävästi. Jatkamme taloudellisen ohjausjakson ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittamista, siinä tavoitteenamme on tukea EU-maiden kestävää kasvua.

Keskusteluissa jäsenmaiden kanssa kävi kuitenkin selväksi, että näkemykset kolmen keskeisimmän politiikkalohkon (maatalous, koheesio, uudet politiikat) painotusten välillä vaihtelevat. Nyt valittu kokonaistaso mahdollistaa kokonaisuuden, jossa vastataan niin uusiin haasteisiin kuin kasvatetaan maltillisesti maatalousrahoitusta ja koheesiorahoituksen suhteellista osuutta komission esityksestä. Aluekehitykseen, eli koheesiorahoitukseen on esityksessä varattu 29,7 prosenttia ja maatalouteen 30,7 prosenttia. Uusiin ohjelmiin esitetään suurinta summaa, 32,8 prosenttia monivuotisen kehyksen loppusummasta. Siitä rahoitetaan mm. tutkimusta ja tuotekehitystä, digitalisaatiota, yhteistä rajavalvontaa, kehityspolitiikkaa ja ilmastotoimia. Hallintomenoihin budjetista varataan 6,8 %.

Jäsenmaiden tahto kuultu – koheesion ja maatalouden osuuksia tarkasteltu

Koheesiopolitiikassa tasapainotimme komission esitystä ja puheenjohtajamaan esitys painottaa jäsenmaiden näkemysten perusteella vähiten kehittyneiden alueiden tukemista. Esityksessä koheesio- ja maatalousrahoituksen leikkauksia kohtuullistetaan. Koheesiorahoituksen suhteellinen osuus budjetista kasvaa komission esitykseen verrattuna.

Maatalouden kehittämisrahastoon esitämme 10 miljardia lisäystä komission esitykseen nähden. Tällä rahalla tehdään myös maataloudessa välttämätöntä ilmastotyötä ja rahoitetaan maatalouden ympäristötuet. Tasapainottaminen oli jäsenmaiden enemmistön tahto ja toimilla pyritään takaamaan EU:n vakaa ja tasapainoinen kehitys.

Olemme muistaneet myös tavoitteen eurooppalaisen kokonaisturvallisuuden takaamisesta. Valmistelemassamme esityksessä EU-rahoitus rajaturvallisuuteen, puolustusteknologiayhteistyöhön ja sotilaalliseen liikkuvuuteen kasvaa. Esitämme myös kasvua rahastoon, jolla tuetaan turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi rahoitusta muuttoliikkeen hallinnan ulkoisiin toimiin kasvatetaan nykyisestä. Koska esityksemme kokonaistaso on komission esitystä pienempi, esittämämme menojen kasvu uusissa ohjelmissa on komission esitystä alempi.

Koko puheenjohtajakautensa ajan Suomi on painottanut yhteisen eurooppalaisen arvopohjan, liberaalin demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen merkitystä. Asetimme tavoitteeksemme komission toiveiden mukaisesti tuoda rahoituskehykseen instrumentti, jolla mahdollisiin budjettivaroihin kytkeytyviin oikeusvaltiorikkomuksiin voitaisiin puuttua. Tämä tehtävä on nyt täytetty. Esityksessämme on mukana vahva oikeusvaltiomekanismi, joka mahdollistaa EU-rahojen maksujen keskeyttämisen, jos jäsenvaltion yleisessä oikeusvaltiokehityksessä havaitaan puutteita, jotka vaarantavat EU-varojen asianmukaista käyttöä. Tämä on iso prioriteetti ei vain Suomelle, vaan usealle jäsenmaalle. Lisäksi haluamme lisätä sukupuolivaikutusten arviointia budjetissa.

Suomi siis on tehnyt sen minkä on luvannut. Esitys tulevaksi EU:n rahoituskehykseksi on valmis. Sitä käsitellään johtamassani yleisten asioiden neuvostossa 10.12. ja sen jälkeen päämiesten Eurooppa-neuvostossa 12.-13.12. Sen jälkeen Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja Charles Michel jatkaa neuvotteluja lopullisen sovun löytämiseksi. Oletettavaa on, että sopua yritetään toden teolla ensi vuoden helmikuussa. Silloin mitataan EU-maiden kyky sopimiseen ja yhteistyöhön.

Blogikirjoitus on julkaistu myös valtioneuvoston sivuilla.

Tags