Puheeni Taitaja-palkintojuhlassa Oulussa

Puhe

Taitaja-palkinto on jaettu Oulun alueella eri tavoin menestyneille osaajille jo vuodesta 2000 alkaen.

Tänä vuonna palkinnon sai Ou­lun yli­o­pis­ton kui­tu- ja par­tik­ke­li­tek­nii­kan yk­sik­köä johtava pro­fes­so­ri Mir­ja Il­li­kai­nen. Minulla oli ilo puhua Oulussa 28.10. järjestetyssä tilaisuudessa muutama sananen oululaisesta ossaamisesta ja siitä, mistä se oikein kumpuaa. Alla tilaisuudessa pitämäni puhe:

 

Arvoisat kuulijat, hyvät eri alojen taitajat,

On ilo ja kunnia olla käyttämässä valtiovallan tervehdyspuheenvuoroa omassa rakkaassa kotikaupungissa ja vieläpä näin tärkeän asian äärellä, Taitaja-stipenditilaisuudessa.

Jo vuodesta 2000 jaettu stipendi on omalta osaltaan oiva esimerkki Oulun seudun osaamisen moninaisuudesta. Vuosien saatossa stipendiaatteja on ollut osaamisen koko spektriltä. Vajaan kahden vuosikymmenen aikana on palkittu osaajia niin kirjallisuuden, musiikin, urheilun kuin esimerkiksi akateemisen maailman parista. Tämä palkittujen moninaisuus kertoo varmasti siitä, että meillä täällä Oulun alueella uskalletaan unelmoida, tohetaan tehä ja älytään osata.

Moninainen osaaminen, josta ammentaa alueen taituruutta, on nähty myös Oulun kaupunkistrategian suunnittelussa.

Kaupungin toimintaympäristöanalyysi nostaa alueen vahvuudeksi kuusi seikkaa, joista kaksi ensimmäistä liittyvät suoraan tämän päivän teemaan, taitajuuteen. Nämä kaksi vahvuutta ovat:

  1. Osaaminen ja koulutus, kasvava väestö ja nuori ikärakenne
  2. Innovatiivisuuden kulttuuri, oululainen yhteistyö

Oulun seutu onkin alue, jolle on kerääntynyt poikkeuksellinen määrä monimuotoista potentiaalia, kun vain rohkenemme sen täysimääräisesti aina hyödyntää. On tärkeää, että pysähdymme välillä tarkastelemaan ja myös vähän kehaisemaankin omaa osaamistamme. Kun koko potentiaalin näkee ja hahmottaa, on sitä helpompi myös hyödyntää. Vastaavasti kun annamme kehun sille, jolle se kuuluu, voimme kannustavuudella tukea myös alueemme toimijoiden ponnistuksia ja menestystä.

Osaaminen ei synny itsestään. Siksi onkin tärkeää, että myös valtion tasolla panostetaan suomalaisten monipuoliseen, korkeatasoiseen osaamiseen ja sen kehittämiseen. Lieneekin paikallaan käyttää valtiovallan edustajana sananen myös siihen, millaisilla eväillä tulevaisuuden taitajia tullaan lähitulevaisuudessa synnyttämään.

Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti esittää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle yhteensä 6,8 miljardin euron pottia vuodelle 2020. Se on merkittävä satsaus nykyisiin ja tuleviin taitajiimme.

Tällä panostuksella on tarkoitus nostaa suomalaisten osaamista, parantaa koulutuksen laatua ja tasa-arvoa sekä lasten ja nuorten hyvinvointia. Taiteen ja kulttuurin rahoituksella tuetaan luovaa työtä ja tuotantoa sekä taiteen ja kulttuurin tasa-arvoista saatavuutta. Koulutukseen panostetaan sen jokaisella asteella. Myös urheilu saa oman osansa.

On sanottava, että osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmän jäsenenä olen todella tyytyväinen siihen koulutuksen ja osaamisen kunnianpalautukseen, joka nyt on saatu käyntiin.

Hyvät kuulijat,

Vankka, ennakkoluuloton ja monipuolinen sivistys on taitajan perustyökalupakki. Vuonna 2021 käynnistyvä oppivelvollisuuden laajentaminen on merkittävä toimenpide tulevaisuuden osaamisen varmistamiseksi. Jokaiselle lapselle palautettava varhaiskasvatusoikeus puolestaan tarjoaa tasapuoliset opin eväät elämän alkutaipaleesta alkaen. Yhdessä näillä toimilla varmistetaan, ettei kenenkään tulevan taitajan osaamispolku katkea ennen kuin se ennättää edes kunnolla alkaa. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Ei Suomessa, ei täällä pohjoisessa.

Osaamista on monenlaista, myös taitajia on monenlaisia. Siksi tarvitaan myös moninaisia panostuksia.

Pelikenttien menestystarinat eivät synny itsestään. Samalla on syytä varmistaa tulevaisuuden näköalat myös aktiiviuran jälkeen. Urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tukea lisätään, jotta urheilua tavoitteellisesti harrastavilla nuorilla on samanlaiset edellytykset opiskella niin ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiossa. Lasten ja nuorten osallisuutta ja liikkumista pyritään lisäämään osoittamalla lisärahoitusta matalan kynnyksen seuratoiminnalle. Myös huippu-urheilun rahoitusta lisätään.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta vahvistetaan yhteensä 60 milj. eurolla vuodesta 2020 lähtien. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahavaltuus on 337 milj. euroa ja esimerkiksi datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelmaa jatketaan.

Rinteen hallitus satsaa taiteen perusopetuksen alueellisten ja taiteenalojen välisten erojen tasaamiseen ja lastenkulttuurin tukemiseen. Myös taiteilija-apurahojen tason korotukseen ehdotetaan lisäystä. Taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä parannetaan ja esittävän taiteen vapaan kentän rahoitusta uudistetaan ja kasvatetaan. Oulun kannalta varmasti mielenkiintoinen mahdollisuus on hallituksen panostaminen kulttuurimatkailun vahvistamiseen.

Hyvät kuulijat,

Oulun alue on vahvasti nuorten alue. Oulun kaupunkiseudulla on noin neljännesmiljoona asukasta, jotka ovat keski-iältään Euroopan nuorimpia. Tämä jos mikä on ikääntyvässä Suomessa loistoasia ja mahdollisuus, jota kannattaa arvostaa ja myös hyödyntää. Nuorekkuuden mukanaan tuoma energisyys näkyy varmasti myös oululaisessa osaamisessa ja luovuudessa. Missä muualla maailmassa olisi voinut syntyä vaikkapa ilmakitaran MM-kisojen kaltainen innovaatio, kuin täällä? Vahvuutta on myös sukupolvien välinen yhteys ja sen tuoma moniäänisyys.

Oulun alueen korkeakoulukentän vahvuus on ehdottomasti sen monialaisuus. Meillä on vahva ja osaava ammattikorkeakoulu ja laadukas, monialainen yliopisto, joiden vaikutus ei näy ainoastaan Oulun kaupungille, vaan korkeakoulujemme mukanaan tuoma osaaminen levittäytyy koko Oulun seudun alueelle ja sitäkin laajemmalle.

Oulun yliopistossa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on yhteensä 25 000 opiskelijaa ja kolmasosalla väestöstä on korkeakoulututkinto.

Se on merkittävä alueellinen resurssi, jonka voi hyvällä syyllä odottaa näkyvän positiivisesti alueen kehittämisessä. Meillä on osaavia, innostavia ja innovoivia ihmisiä.

Meillä on moninaista osaamista, jolla synnyttää rajapintoja rikkovaa tulevaisuuden osaamista. Poikkitieteellisyys on vahvuus, joka ainoastaan korostuu tulevaisuudessa.

Myös Oulun alueen kulttuurinen ulottuvuus on vahva. Meillä tuotetaan laadukasta kulttuuritarjontaa ja lisäksi saamme nauttia myös enenevässä määrin erilaisesta pop-up –kulttuurista. Oulussa ovat yhtä lailla kotonaan maailmanluokan tähdet kuin underground-taitajat.

Oululainen kulttuurielämä on ollut myös omassa elämässäni vahvasti läsnä. Isäni teki päivätyönsä Oulun kaupunginorkesterin viulistina ja olenpa itsekin tämän perimän innoittamana nimittänyt mm. Euroopan unionia suureksi orkesteriksi, joka parhaimmillaan soittaa kapellimestarin, joka tällä hetkellä on Suomi, johdolla yhtä harmonista sinfoniaa, johon mahtuvat riitasoinnuitta kaikkien jäsenmaiden äänet.

Oululainen kulttuuri on siis myös näiden musiikillisten kielikuvien kautta lentänyt myös Brysseliin asti. Seuraavaksi jännitämme, kuinka menestymme Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupungin statuksen haussa. Minä ainakin pidän vahvasti peukkua pystyssä. Taitajia meillä täällä kyllä varmasti riittää, tähän ja moneen muuhun.