Kolumnini Rantalakeudessa: Hyvä naapurisopu edellyttää hyvää porohaittojen ehkäisyä

09.10. 2019

Taimikko: syöty. Piha: myllätty. Autoilu jännittää ja pelottaa. Tällaisia terveisiä saan säännöllisesti alueemme ihmisiltä. Poro on hyötyeläin, mutta väärässä paikassa se aiheuttaa myös merkittävää haittaa. Esimerkiksi Oulun seudulla, Koillismaalla ja Kainuussa vaikeudet sovittaa nykyisenlainen poronhoito muuhun maankäyttöön ja asuinympäristöön ovat usein esillä. Keskustelu porotalouden ympärillä on herkkä aihe. Porotalous on tärkeä osa pohjoissuomalaista identiteettiä. Kuitenkin on tunnustettava tosiasiat. Nykyisenlainen poronhoito aiheuttaa myös ongelmia, eikä niitä pidä vähätellä.

Olen jo vuosia vaatinut, että poronhoitoalueella ja sen ympäristössä asuvien ihmisten huolet otetaan vakavasti. Kolme vuotta sitten tein poronhoitolain uudistamisesta toimenpidealoitteen eduskunnalle. Silloin edellytin, että laki on uudistettava kestävälle ja luontoa sekä asuinympäristöä kunnioittavalle perustalle. Tämä työ jäi viime hallituskaudella valitettavasti tekemättä. Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan on sen sijaan kirjoitettu tärkeä linjaus: ”Vähennetään ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä. Uudistetaan porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja korvausta koskevaa lainsäädäntöä”. Se on tervetullut edistysaskel nykyiseen tilanteeseen.

Nykyinen poronhoitolaki ei aseteta poronhoidolle päämääriä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä poronhoidon harjoittamisesta. Tilanne on kestämätön etenkin nyt, kun ympäristöasiat ovat tiukasti poliittisessa keskustelussa ja osa myös alkutuotannon kanssa käytävää keskustelua. Porojen kohdalla kysymys on niin luonnonympäristöön kuin asuinympäristöön vaikuttavasta asiasta.

Nykylain mukaan poroja pitäisi pitää siten, etteivät ne aiheuta haittaa viljelyksille ja taimikoille tai muutoinkaan aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- tai metsätaloudelle. Lain mukaan ne eivät saa päästä puutarhoihin, vakinaisten asuntojen pihoihin tai muille erityiseen käyttöön otetuille alueille. Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen: porot liikkuvat usein jopa asuntojen pihapiirissä sekä viljelyksillä ja taimikoissa. Poro puutarhassa tai nuoressa taimikossa ei ole tervetullut vieras.

Myös porokolarit aiheuttavat tiellä liikkuville vakavia uhkatilanteita. Kolareista aiheutuvat ajoneuvojen korvauskulut nousevat vuositasolla miljooniin euroihin. Vaaratilanteet aiheuttavat luonnollisesti myös pelkoa ja huolta tiellä liikkuvissa. Porokolareista puhuttaessa puhutaan yhteisestä ongelmasta, sillä kolarit aiheuttavat merkittäviä taloudellisia vahinkoja myös poronhoidolle.

Muutostarpeen tunnistanut Rinteen hallitus valmistelee lainsäädännön muutoksen, jolla on tarkoitus selkeyttää oikeusturvaa porojen aiheuttamissa vahingoissa sekä niiden arviointia ja korvauksia. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että tähän asiaan vihdoin tartutaan, joskin lain valmistelu ottaa tietysti oman aikansa. Se on silti hyvä alku tärkeän asian kuntoon laittamiseksi. Työ saadaan vihdoin käyntiin, mutta tehtävääkin jää.

Suurta vastakkainasettelua poroasiasta on turha rakentaa. On löydettävä tapoja elää rinta rinnan, kohtuullisin pelisäännöin. On kaikkien etu, että poronhoito on kestävällä pohjalla, säännöt selkeät ja hyvä naapurisopu säilyy.

Kirjoitus on julkaistu Rantalakeus-lehdessä 9.10.2019.

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista