Käänne köyhyyden ja eriarvoisuuden kitkemiseksi

08.08. 2019

Suomi sai kesäkuussa uuden viiden puolueen hallituksen, jota kannattelee ajatus kestävästä kehityksestä. Kestävään kehitykseen kuuluu kolme ulottuvuutta: taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävä kehitys. Näiden on oltava tasapainossa.

Taloudelliseen kestävään kehitykseen kuuluu se, ettemme jätä laskuja tulevien sukupolvien maksettavaksi. Siksi pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on päättänyt, ettei se ota lisää velkaa ja että julkisen talouden on oltava tasapainossa vaalikauden lopussa vuonna 2023.

Ekologista kestävää kehitystä tavoittelemme kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla, jonka mukaisesti Suomen on määrä olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Myös luonnonsuojeluun ja vesistöihin satsataan.

Sosiaalinen kestävä kehitys on saanut kolmikosta ehkä vähiten huomiota osakseen. Kyse on kuitenkin tavallisia ihmisiä välittömästi koskettavasta asiasta: toimeentulosta ja tulonjaosta. Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa todetaan, että köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettavat ihmisiä aiempaa enemmän ja että eriarvoisuuden kasvuun on puututtava määrätietoisesti.

Erityisesti eläkkeensaajien toimeentulovaikeudet ovat olleet paljon esillä. Tilastojen mukaan vuonna 2014 eläkkeensaajista oli pienituloisia 12,8 prosenttia. Pienituloisuus koskettaa useimmiten iäkkäitä  yksinasuvia naisia. Kaikkein heikoin toimeentulo on tutkimusten mukaan nuorilla, alle 55-vuotiailla eläkkeensaajilla, joista monet ovat työkyvyttömyyden vuoksi pelkän takuueläkkeen varassa.

Moni eläkkeensaaja sinnittelee todella pienillä tuloilla.  Arki on yhtä penninvenytystä, eikä se kestä yhtään yllättäviä menoja. Monet joutuvat jopa valitsemaan ostaako ruokaa vai lääkkeitä. Näin ei voi vauraassa Suomessa olla. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä on oltava oikeus säälliseen toimeentuloon.

Tämän vuoksi pääministeri Antti Rinteen johtama uusi punamulta on päättänyt käyttää 183 miljoonaa euroa vuodessa lisää rahaa pienimpien eläkkeiden korotukseen. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 31 eurolla ja takuueläkettä 50 eurolla kuukaudessa. Korotus kohdistuu noin tuhannen euron kuukausieläkkeeseen saakka, ja se toteutetaan tavalla, joka ei pienennä esimerkiksi käteen jäävää asumistukea.

Eläkkeiden korotus koskettaa yhteensä 609 000 eläkkeensaajaa. Tämä on merkittävä askel pois leikkausten tieltä kohti kestävää kehitystä, jossa hyvinvointi kuuluu kaikille.

Kirjoitus on kolumni sanomalehti Kainuun Sanomissa 2.8.2019.

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista