Kesäkuulumisia

26.07. 2019

Hyvät Ystävät!

Aurinkoinen tervehdys teille kaikille. Tässä uutiskirjeessä kerron teille kesän kuulumisiani. Kesäni on tänä vuonna ollut aiemmista poikkeava. Ministerinimitys kesäkuun alussa toi mukanaan paljon uusia ja mielenkiintoisia tehtäviä. Oman ripauksensa erilaisuutta työhön on tuonut heinäkuun alussa alkanut Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi. On tuntunut mahtavalta edustaa Suomea, vaikka välillä on jännittänyt niin, että posket punoittavat.

Kesä onkin mennyt vauhdikkaasti uusien tehtävien parissa –  tulevaa syksyä odotan innolla. Myös kotimaan politiikassa käynnistyy vilkas syksy, kun Rinteen hallitus ryhtyy valmistelemaan ensimmäistä budjettiaan. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta, kotimaan kuulumisista ja muista aiheista kerron enemmän tässä uutiskirjeessä. Hyvää ja toivottavasti myös rentouttavaa kesää Sinulle!

Suomi sai kesäkuussa uuden hallituksen – katse rohkeasti tulevaan

Suomi sai kesäkuussa uuden, viiden puolueen hallituksen. Sen linja on tulevaisuuteen katsova. Hallitus tavoittelee laajakantoista, vaalikauden ylittävää politiikkaa, joka luo perustaa kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille. Uuden hallituksen hallitusohjelman kantavia teemoja ovat kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjuminen – ihmiskunnan ja Suomen keskeisimmät kysymykset. Hallitusohjelmassa linjataan tulevaisuusinvestointeja, joilla pyritään vahvistamaan hyvinvointia ja yhteiskunnan eheyttä.

Hallitus harjoittaa vastuullista talouspolitiikkaa ja on sitoutunut siihen, että vaalikauden lopussa vuonna 2023 julkinen talous on tasapainossa. Tämä on osa kestävän kehityksen ajattelua siitä, ettei kustannuksia tule selättää tuleville sukupolville.

Huomionarvoista on henkinen muutos, joka välittyy uuden hallituksen ohjelmasta. Kovat ja konservatiiviset arvot, jotka ovat olleet kasvussa sekä meillä Suomessa että muualla maailmassa, ovat saaneet vastapainoa. Tärkeällä sijalla hallitusohjelmassa ovat ihmisarvon kunnioittaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Aivan erityisesti haluan nostaa esiin kolme asiaa, jotka ovat konkreettisia esimerkkejä hallituksen halusta parantaa suomalaisten hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta.

Ensimmäinen askel eläkeläisköyhyyden poistamiseksi

Eläkkeensaajien köyhyys on vakava ongelma, johon Rinteen hallitus tarttuu heti ensimmäisessä budjetissaan. Eläkkeensaajien toimeentulon parantamiseksi on päätetty käyttää 183 miljoonaa euroa, jotta pienimpiä eläkkeitä voidaan korottaa.  Hallitusohjelman mukaan korotus kohdistuisi noin 1000 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Nyt lausuntokierroksella olevassa lakiesityksessä noin 609 000 eläkeläistä tulisi saamaan pienen parannuksen eläkkeeseensä. Lakiesityksessä korotettaisiin pieniä verorahoitteisia eläkkeitä. Kansaneläkkeen täyttä määrää nostettaisiin 31 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle budjettilakina syksyllä 2019 ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2020. Tämä on ensimmäinen konkreettinen askel eläkeläisköyhyyden poistamiseksi.

Lisäksi hallitus on valmistellut lakiesityksen, jossa parannettaisiin perusturvaa. Työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea sekä sairausvakuutuslain mukaisia vähimmäismääräisiä päivärahaetuuksia nostetaan 20 eurolla kuukaudessa. Tämä tuo tervetulleen helpotuksen monen ihmisen arkeen. Lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan 10 eurolla kuukaudessa. Muutos toteutetaan niin, että siitä hyötyvät myös toimeentulotuen asiakkaat.

Hoitajamitoitus ja kiireetön hoitoonpääsy kuntoon

Lääkäriin pääsy on toinen seikka, johon hallitus panostaa. Jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Kolmantena ja kenties monelle meistä tärkeimpänä asiana, Rinteen hallitus on päättänyt varmistaa vanhusten 0,7 hoitajamitoituksen toteutumisen. Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä mitoituksessa otetaan huomioon aina hoitoisuus ja selkeytetään henkilöstön työnjakoa muun muassa tukipalveluiden osalta. Panostuksia tehdään myös kotihoitoon ja omaishoitoa kehitetään.

Kalevan paikallislehdissä 6/2019 julkaistussa kolumnissa käsittelen uuden hallituksen ohjelmaa. Kolumnini voi lukea kotisivuiltani tästä.

Rinteen hallituksen nimittäminen 6.6.2019. Kuva: Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia.

Rinteen hallituksen nimittäminen 6.6.2019. Kuva: Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia.

Lisäpanostuksia Oulun alueen liikenneinfraan

Nimittämisen jälkeen uusi hallitus kävi nopeasti sanoista tekoihin ja antoi kesäkuussa (18.6.) lisätalousarvioaloitteen. Olen iloinen lisätalousarvioaloitteessa esitetyistä lisäpanostuksista niin koulukseen kuin liikenneinfraan.

Oulun seudun liikenneinfrastruktuuriin panostetaan ohjaamalla perusväylänpitoon jo tänä vuonna 40 miljoonaa lisää rahaa. Lisäksi liikenteen kehittämishankkeisiin ohjattiin 71 miljoonan euron määrärahat. Esitykseen sisältyvät mm. Oulun ratapihan peruskorjaus sekä Ouluun vievän meriväylän syventämisen loppuunsaattaminen. Oulun ratapihan peruskorjaus on tärkeä liikennettä sujuvoittava ja turvallisuutta parantava tekijä ja sataman syväyksen vahvistaminen parantaa Oulun alueen kilpailukykyä.

Olen myös tyytyväinen että  Iisalmi—Ylivieska-rataosa sähköistetään ja Iisalmen kolmioraide toteutetaan. Iloitsen myös varoista Saarijärvi—Haapajärvi-rataosan korjaamiseen. Näiden lisäksi myös muihin tärkeisiin ratahankkeisiin saatiin nyt heti tuoreeltaan lisäpanostuksia.

Koulutukseen panostetaan osoittamalla 20 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen. Koulutuksesta on leikattu viime vuosina aivan tarpeeksi. Nyt on aika kääntää suuntaa ja toteuttaa sivistyksen kunnianpalautus.

Aihetta käsittelevän blogin voit lukea kotisivuiltani tästä.

Suomi EU-puheenjohtajamaana kolmannen kerran

Kolmas kerta toden sanoo: Suomi aloitti heinäkuun alussa kolmannen  puheenjohtajuuskautensa Euroopan unionin neuvostossa. Seuraavat puoli vuotta vastaamme omalta osaltamme EU:n toiminnan sujuvuudesta. Aiemmat kerrat olivat vuosina 1999 ja 2006. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ajoittuu ajankohtaan, jossa uusi Euroopan parlamentti on aloittanut toimikautensa ja uusi komissio on muodostautumassa. Nämä tuovat mukanaan omat erityispiirteensä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle.

Puheenjohtajakauteen liittyy runsaasti tapaamisia. Heinäkuussa Helsingissä vieraili EU:n budjettikomissaari Günther Oettinger, jonka tapasin yhdessä pääministeri Antti Rinteen kanssa. Kuva:Viivi Myllylä/valtioneuvoston kanslia.

Puheenjohtajakauteen liittyy runsaasti tapaamisia. Heinäkuussa Helsingissä vieraili EU:n budjettikomissaari Günther Oettinger, jonka tapasin yhdessä pääministeri Antti Rinteen kanssa. Kuva:Viivi Myllylä/valtioneuvoston kanslia.

Suomen EU-puheenjohtajakaudesta on paljon kerrottavaa, mutta siihen ei yksin tämä uutiskirje riitä. Asiasta kiinnostuneille löytyy netistä paljon materiaalia, ja suosittelisinkin käymään Suomen EU-puheenjohtajuuskauden virallisilla verkkosivuilla.

Sivuilla on muun muassa tietoa Suomen EU-puheenjohtajauuskauden painopisteistä ja sieltä voi lukea myös Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelman sekä Suomessa järjestettävistä kokouksista.

Suomen kansallinen puheenjohtajuuskauden ohjelma julkistettiin kesäkuun lopulla. Siinä linjataan keskeisimmiksi painopisteiksi:

1) yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen

2) kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni

3) EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana

4) kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen

 

Vaikka kukin puheenjohtajamaa linjaa linjaa kaudelleen painopisteet, on hyvä muistaa, että puheenjohtajamaa ei aja vain omaa etuaan. Roolimme on sovitella yhteen neuvoston kokouksissa jäsenmaiden kantoja. Puheenjohtajamaa voi kuitenkin nostaa esille katsomiaan tärkeitä teemoja. Esimerkiksi pohjoinen ulottuvuus ja arktinen yhteistyö ovat Suomelle läheisiä aiheita.

EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021-2027 – Itä- ja Pohjois-Suomen asema turvataan

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden yksi keskeisimmistä asiakokonaisuuksista on EU:n monivuotinen rahoituskehys vuosille 2021-2027. Suomen tehtävä on neuvotella jäsenmaiden kesken yhteisymmärrys budjetin kokonaistasosta sekä laittaa luvut eri menokohteille. Kyse on tasapainottelusta yhtäältä unionin nettomaksajamaiden (joihin itsekin lukeudumme) ja nettohyötyjien kesken sekä toisaalta unionin uusien tarpeiden ja vanhojen painopisteiden välillä.

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa linjataan, että EU:lla on oltava tarkoituksenmukainen budjetti. Suomen maksuosuus on pidettävä kohtuullisena, ja käytettävälle rahalle on saatava sekä kotimaista vastinetta että eurooppalaista lisäarvoa. Kotimaista vastinetta saamme ennen kaikkea maaseudun kehittämisrahoituksena sekä aluekehitykseen käytettävinä rakennerahastovaroina. Maakunnissa tämä tiedetään hyvin. Siksi hallitusohjelman linjaus aluekehitysrahoituksen tason ja harvaanasutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman turvaamisesta on erinomaisen tervetullut. Kirjoitin asiasta Kainuun Sanomiin, kirjoitus on  kokonaisuudessaan verkkosivuiltani.

Tulevia tapahtumia

  • La 3.8. Kiiminkipäivät. Olen tuttuun tapaan mukana perinteisillä Kiiminkipäivillä demariteltalla klo 10.30-12.30.
  • La 3.8. Kellon kesäpäivät Kiviniemessä. Pidän kesäpäivillä puheen klo 13.
  • La-su 24.-25.8. Pohjolan Demaritapaaminen Kajaanissa. Olen viikonloppuna mukana.
  • Ma 26.8. klo 17-18 kirjastokiertue Oulun kaupunginkirjastossa. Osallistun tapahtumaan yhdessä kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin kanssa.

Aurinkoista kesää! 

Vielä on kesää jäljellä. Itsellenikin yllätykseksi minulle siunaantui pari viikkoa lomaa kuun vaihteessa. Suuntaamme junalla kotiin Ouluun, tuttuun tapaan lemmikkivaunussa Rosan kanssa. Tällä kertaa pysyttelen visusti perheen kanssa kotosalla, sillä työhön liittyy riittävästi reissaamista. Oulussa aion nauttia torikahveista ystävien kanssa, Rosan kanssa ulkoilusta Hupisaarilla sekä sukuloinnista lähikunnissa. Jos säät pysyvät helteisinä, niin kuin nyt luvataan, ehkä uskaltaudun heittämään myös talviturkin Nallikarissa.

Hyvää ja aurinkoista kesää!

Tags