Puheenvuoroni Euroopan parlamentissa koskien humanitaarista tilannetta Välimerellä

23.07. 2019

 

Minulla on kunnia toimia Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana neuvoston pääasiallisena edustajana Euroopan parlamentissa. 17.7. pidin parlamentin täysistunnossa neuvoston puheenvuoron koskien humanitaarista tilannetta Välimerellä. Voit lukea puheenvuoroni käännöksen alta.

Arvoisa puhemies,

Jatkan aiheesta, jonka pääministeri nosti esiin puheessaan aiemmin aamulla. Tarvitsemme muuttoliikkeen hallintaan kokonaisvaltaisen ja humaanin pitkän aikavälin ratkaisun.

Vaikka yleisesti tiedossa olevat ongelmat eivät olekaan hävinneet – kuten tämän päivän keskusteluissa varmasti tulee esille – on syytä todeta, että yleisesti ottaen maahanmuuttovirtojen tilanne Välimerellä on parantunut viime vuosina. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin tilastojen mukaan vuonna 2018 rekisteröitiin noin 137 000 laitonta siirtolaista, jotka olivat ylittäneet Välimeren käyttäen jotakin kolmesta pääreitistä. Tämän vuoden vastaava luku on tähän mennessä 36 000. Jos suuntaus jatkuu samanlaisena, havaittujen maahantulojen määrä pienenee noin 50 prosentilla vuonna 2019.

On yhtä lailla tärkeää, että vaikka merellä tapahtuvia kuolemia on edelleen liikaa, niiden määrä on laskenut. Yksistään keskisen Välimeren reitillä kuolleiden määrä on yli puolittunut. Vuonna 2019 tiettävästi 343 ihmistä on menettänyt henkensä yrittäessään merenylitystä tätä reittiä käyttäen. Jokainen kuolema merellä on liikaa, mutta kehitys kulkee sentään parempaan suuntaan. YK:n pakolaisjärjestön arvioiden mukaan Libyan rannikkovartiosto pelasti tai pysäytti merellä lähes 15 000 siirtolaista vuonna 2018. Libyan turvallisuustilanteen heikkenemisestä huolimatta paikallinen rannikkovartiosto on jatkanut toimintaansa ja pelastanut tänä vuonna lähes 3 000 henkilöä. Nämä luvut kertovat myös EU:n toimien merkityksestä merellä tapahtuvien kuolemien vähentämiseksi. Etenkin Libyassa unionin avulla on ollut suurta merkitystä. Libyan rannikkovartioston ja Libyan oman meripelastuksen koordinaatiokeskuksen kehittämistä on tuettu 91,3 miljoonalla eurolla. Sophia-operaation yhteydessä järjestettyihin koulutuksiin on tähän mennessä osallistunut 355 merivartioston henkilöstöön kuuluvaa, ja Euroopan unionin turvapaikkavirasto on tarjonnut koulutusta turvapaikkamenettelyyn pääsystä. Nämä ovat erittäin konkreettisia edistysaskeleita.

On kuitenkin myönnettävä, että humanitaarisesta näkökulmasta keskisen Välimeren reitillä etsintä- ja pelastuspalvelutoimien tilanne ei ole edelleenkään tyydyttävä. Jäsenvaltioiden välillä on edelleen näkemyseroja sen suhteen, että kansalaisjärjestöt pelastavat aluksiinsa siirtolaisia mereltä. Kokonaistilanteen huomioon ottaen haluaisin kuitenkin todeta, että näiden pelastustoimien kohteina olleiden henkilöiden määrä on jokseenkin vaatimaton. Vuonna 2019 alle 10 prosenttia Italiaan saapuneista siirtolaisista on ollut keskisen Välimeren reitillä toimivien kansalaisjärjestöjen pelastamia. Valtaosa Lampedusalle ja Sisiliaan saapuneista siirtolaisista on tullut sinne joko suoraan tai Italian viranomaisten operoimien alusten pelastamina. Viime viikkoina tapausten määrä on kuitenkin kasvanut, mikä johtuu vuodenaikaan liittyvästä lähtöyritysten piikistä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Sea-Watch 3. Siihen liittyvissä tapauksissa ratkaisu on löytynyt viikon tai kahden sisällä taikka ad hoc ‑järjestelyin.

Romanian puheenjohtajakaudella pyrittiin löytämään väliaikaisia ratkaisuja, joiden pohjalta tämänkaltaiset tilanteet voitaisiin hoitaa hallitummin. Romania teki alkuvuonna 2019 lukuisia ei-sitovia esityksiä väliaikaisista järjestelyistä, jotka koskevat aluksiin pelastettuja. Suomi jatkaa puheenjohtajakaudellaan työtä väliaikaisten järjestelyjen luomiseksi. Sisäministerien epävirallinen kokous pidetään torstaina, ja Välimeren tilanne on yksi kokouksen pääaiheista. Suomen sisäministeri on kutsunut ministerikollegansa epäviralliselle illalliselle kokousta edeltävänä iltana. Tarkoitus on keskustella Välimeren tämänhetkisestä tilanteesta. Toimet ovat luonteeltaan väliaikaisia siihen asti, että turvapaikkapolitiikan kokonaisvaltaisesta ja humaanista turvapaikkapolitiikan uudistuksesta päästään sopimukseen. Kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua toimiin vapaaehtoisuuden pohjalta ja tarjota komissiolle koordinointiapua asiaankuuluvien virastojen tuella. Näin päästään kohti tasapainoisempaa vastuunkantoa. Solidaarisuus jäsenvaltioiden kesken on ensisijaisen tärkeää. Puheenjohtajavaltio seuraa työn edistymistä.

Puheenjohtajakaudellaan Suomi pyrkii edistämään kriisinkestäviä ratkaisuja. Vaikka mainitut järjestelyt ohjaavat mereltä pelastettujen siirtolaisten kohtelua, ne eivät määrittele paikkaa, jossa alukseen nousu tapahtuu.

Ihmisoikeusperustainen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin, viranomaisyhteistyöhön, tehokkaaseen ulkorajavalvontaan ja asianmukaisiin, nopeisiin ja oikeusturvan kannalta laadukkaisiin turvapaikkaprosesseihin. Asiasta päättävät ensisijaisesti kansalliset viranomaiset kansainvälisen oikeuden säännösten ja määräysten nojalla. Kansainvälisessä oikeudessa velvoitetaan kaikki rannikkovaltiot – tässä tapauksessa kaikki Välimeren rannikkovaltiot – tarjoamaan etsintä- ja pelastuspalvelua rannikoillaan. EU tukee jäsenvaltioita ulkorajojensa hallinnassa pääasiassa Frontexin operaatioiden kautta. Etsintä- ja pelastuspalvelu ei ole näiden operaatioiden keskiössä, mutta sitä hoidetaan kansainvälisen oikeuden velvoitteiden mukaisesti.

Suomi pyrkii luonnollisesti etsimään ratkaisuja tilanteen ratkaisemiseksi puheenjohtajakaudellaan. Pitkittynyt epävarmuus ei ole kenenkään etu. Tarvitsemme tasapainoisen, kokonaisvaltaisen ja humaanin ratkaisun. Aivan ensimmäiseksi meidän on autettava etulinjassa olevia jäsenvaltioita, mutta samaan aikaan meillä on oltava kokonaisvaltainen ymmärrys haasteista, jotka liittyvät siirtolaisten edelleen liikkumiseen ja kotouttamiseen sekä palauttamispolitiikkaan.

Laajan keinovalikoimansa ja vahvan kansainvälisen asemansa ansiosta Euroopan unionilla on yksittäisiä jäsenvaltioita paremmat mahdollisuudet hallita muuttoliikettä.

Arvoisa puhemies,

Puheenjohtajuutemme on täysin tietoinen siitä, kuinka kriittinen merkitys humanitäärisellä avulla on välimerellä ja olemme sitoutuneet etsimään ratkaisua yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa.

Olen kiitollinen keskustelun aikana tehdyistä kommenteista. Kuuntelin niitä tarkasti ja haluan reagoida niihin asiaankuuluvasti. Kuten sanoin aikaisemmin, työskentelemme humaanin ratkaisun löytämiseksi, joka toisi maihinnousuihin ennustettavuutta kansainvälisen merien lain mukaisesti ja mahdollistaisi tehokkaan turvapaikka- ja palautusjärjestelmän.

Suomen EU-puheenjohtajuus jatkaa aktiivista työskentelyä väliaikaisten ratkaisujen löytämiseksi. Itse asiassa sisäministerien epävirallinen kokous on huomenna Helsingissä ja tilanteesta keskustellaan siellä. Lisäksi sisäministerimme on kutsunut kollegansa jo tänään epäviralliselle illalliselle keskustelemaan ajankohtaisesta tilanteesta Välimerellä.

On selvää, että tarvitsemme tässä Eurooppalaisia ratkaisuja. Läheinen ja intensiivinen yhteistyö instituutioiden välillä ja yhteisymmärrys jäsenmaiden kesken ovat avainasemassa tulevassa maahanmuuttopolitiikassa. On myös erittäin tärkeää, että tuleva komissio tähtää tässä asiassa korkealle. Kuten komission puheenjohtaja sanoi eilen tässä salissa, meillä on yhteinen velvollisuus pelastaa ihmishenkiä merellä. Jokainen henki merkitsee. Jokainen henki on yhtä tärkeä. On äärimmäisen tärkeää, että löydämme ratkaisun nopeasti, vaikka se olisikin väliaikainen. Kuitenkin ratkaisun tulee kattaa kaikki näkökulmat. EU kokonaisuudessaan, puhumattakaan maahanmuuttajista itsestään, ei ansaitse sitä, että tilanne jatkuu ratkaisemattomana.

Samaan aikaan me jatkamme työskentelyä EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi, jotta voimme tarjota pysyvän ja humaanin ratkaisun mainittuihin tilanteisiin tulevaisuudessa. Olen varma siitä, että kiitos toimintamme, me voimme ottaa tärkeän askeleen eteenpäin kohti tätä tavoitetta.

Kiitos paljon vielä kerran lausunnoistanne ja kiitos huomiostanne.

Tags