Itä- ja Pohjois-Suomen asema turvataan

07.07. 2019

Suomi on aloittanut urakkansa EU:n puheenjohtajana. Puheenjohtajuus osuu haastavaan ajankohtaan: keväällä pidettyjen eurovaalien jäljiltä unionilla on uusi parlamentti, ja päämiehet ovat juuri sopineet uusista huippuviroista.

Tehtävien aloittamiseen kuluva siirtymäaika antaa puheenjohtajamaalle tavanomaista enemmän tilaa tuoda keskusteluun omia teemojaan. Vaikka puheenjohtajan ei sovi käyttää asemaansa puhtaasti omien etujensa järjestelyyn, aiomme pitää vahvasti esillä muun muassa meille luontaista pohjoista ulottuvuutta sekä arktista yhteistyötä.

ERITYISEN tärkeä puheenjohtajuuskauden tehtävä on unionin seitsenvuotisen budjetin laatiminen. Uusi rahoituskausi alkaa vuonna 2021, ja tavoite on saada budjetti valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Kyse on valtavasta kokonaisuudesta: pohjalla on komission vuoden takainen esitys 1 161 miljardin euron kehyksestä. Komissio esittää merkittävästi lisää rahaa tutkimus- ja kehitystoimintaan, muuttoliikkeen hallintaan sekä turvallisuus- ja puolustustoimiin. Lisäysten vastapainoksi esitetään vähennyksiä maatalouden ja aluepolitiikan rahoitukseen.

SUOMEN tehtävä on neuvotella jäsenmaiden kesken yhteisymmärrys budjetin kokonaistasosta sekä laittaa luvut eri menokohteille. Kyse on tasapainottelusta yhtäältä unionin nettomaksajamaiden (joihin itsekin lukeudumme) ja nettohyötyjien kesken sekä toisaalta unionin uusien tarpeiden ja vanhojen painopisteiden välillä.

Perinteisesti enin osa varoista on käytetty maatalouteen ja aluepolitiikkaan, ja muutokset aiheuttavat ymmärrettävästi tyytymättömyyttä maissa, joiden saanto pienenisi. Lisäksi neuvottelemme budjettiin kytkennän unionin perusarvojen noudattamiseen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, ettei oikeusvaltioperiaatetta rikkova jäsenmaa voisi saada EU-rahoitusta.

PÄÄMINISTERI Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmassa linjataan, että EU:lla on oltava tarkoituksenmukainen budjetti. Suomen maksuosuus on pidettävä kohtuullisena, ja käytettävälle rahalle on saatava sekä kotimaista vastinetta että eurooppalaista lisäarvoa.

Kotimaista vastinetta saamme ennen kaikkea maaseudun kehittämisrahoituksena sekä aluekehitykseen käytettävinä rakennerahastovaroina. Maakunnissa tämä tiedetään hyvin. Siksi hallitusohjelman linjaus aluekehitysrahoituksen tason ja harvaanasutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman turvaamisesta on erinomaisen tervetullut.

Kolumni Kainuun Sanomissa 5.7.2019.