Kansanedustaja Tytti Tuppuraisen uutiskirje 20.12.2018 – Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

20.12. 2018

Hyvät ystävät

Huomenna eduskunnassa on budjettiviikon viimeiset äänestykset ja sen myötä koko vuosi on paketissa. Eduskunnan joulunalusviikko on ollut tuttuun tapaan täynnä kiivaita budjettiväittelyitä sekä satoja äänestyksiä. Vähitellen kuitenkin ilmeet pehmenevät ja tämäkin talo ja koko sen väki virittäytyvät jouluun. Tässä uutiskirjeessä katsaus vuoden viimeisten viikkojen kohokohtiin.

Ø Eduskunnassa budjettiviikko käynnissä – nyt tarvitaan tulevaisuusinvestointeja
Tällä viikolla eduskunnassa on käynnissä budjettiviikko. Koko joulunalusviikko käsitellään ensi vuoden talousarviota.

Nyt tarvitaan tulevaisuusinvestointeja. SDP esittää omassa vaihtoehtobudjetissaan viisi investointia ja viisi uudistusta. Näillä toimilla Suomen talous ja työllisyys siivitetään kestävälle pohjalle samalla kun tuetaan osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnan eheyttä. Pidetään kaikki mukana!

SDP:n esittämiä uudistuksia ovat: oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen tekeminen aidosti maksuttomaksi, varhaiskasvatuksen uudistus sekä perhevapaauudistus, sosiaaliturvan uudistaminen yleisturvan pohjalta sekä työllisyyttä ja kestävää kehitystä tukeva verouudistus.

SDP:n esittämissä investoinneissa painottuvat satsaukset koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen sekä köyhyyden torjuminen ja osallisuuden vahvistaminen, työllisyyspolitiikka että panostukset työssäkäynnin infraan. Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita. Ilmastonlämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen. Aikaa ei ole hukattavaksi – toimiin on ryhdyttävä nopeasti. Kulutus, tuotanto ja liikenne on saatettava kestävällä perustalle, jotta maapallon kantokyky voidaan turvata. Toimet ilmastomuutoksen torjumiseksi ovat mahdollisuus innovaatioille, työllisyydelle ja kestävälle kasvulle.

Tärkeää on huolehtia myös alueiden elinvoimasta. Olen tehnyt talousarvioaloitteen, jossa Oulun yliopistolle kohdistettaisiin lisärahoitusta vastaamaan sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tällä hetkellä yliopiston perusrahoitus on selvästi alimitoitettu muihin yliopistoihin verrattuna.

Olen myös jättänyt aloitteen Pohjois-Suomen raideverkoston kehittämiseksi. Suomen liikenneverkoston kehittämisen tärkeimpiä kohteita on ns. Suomi-rata Helsingistä Tampereen kautta Ouluun ja edelleen Tornioon. Radan tavara- ja henkilöliikenne mahdollistaa talouden kasvukäytävän, joka tukee koko valtakunnan kehitystä ja siirtää entistä suuremman osan liikenteestä ekologisesti kestävimpään muotoon. Tavoitteena on neljän tunnin yhteys Oulusta Helsinkiin.

Eduskunta käsittelee nyt vaalivuoden budjettia. Hallituksen linja on viimeistään nyt valjennut kaikille. Köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen ei ole Sipilän hallituksen tärkeysjärjestyksessä korkealla. Suunta on muutettava. Suomi on vietävä 2030-luvulle, yhdessä.

Ø Kalevan blogini – Valtion ensi vuoden budjetista
Kirjoitin tällä viikolla Kalevan blogiini valtion ensi vuoden talousarviosta. Kirjoituksessa käsittelen Suomen talouden vahvistumisen ja työllisyyden kasvun taustalla olleita tekijöitä, sekä kansainvälistä tilannetta ja sen vaikutusta Suomen talouteen. Lisäksi tarkastelen julkisen vallan toimien merkitystä talouden ja työllisyyden kasvulle muun muassa panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä fyysisen infran rakentamiseen. Näistä voit lukea enemmän blogissani tästä.

Ø SDP:n toimenpideohjelma eläkkeensaajien toimeentulon parantamiseksi
SDP julkisti eilen keskiviikkona (19.12.) 15 kohdan toimenpideohjelman eläkeläisköyhyyden vähentämiseen. Kyseessä on tärkeä toimenpideohjelma. Kuten on saatu huomata  nykyhallituksen toimet ovat kurittaneet ja kohdistuneet erityisesti pienituloisiin eläkeläisiin. Tähän tarvitaan muutos.  Alla enemmän tietoa toimenpideohjelmasta ja lopussa linkki, josta pääset tutustumaan ohjelmaan. 


Monilla eläkeläisillä takuueläke tai kansaneläke ja pieni työeläke eivät riitä turvaamaan toimeentuloa, vaan arjen toimeentuloa on paikattava esim. asumistuella ja  toimeentulotuella. Pienituloisuus on ongelmana siitä huolimatta, että keskiarvojen mukainen eläkkeiden kehitys on viimeisen 20 vuoden aikana ollut myönteistä.

Totuus yksittäisen ihmisen tilanteesta löytyy kuitenkin keskiarvojen takaa. Eläketurvakeskuksen kesäkuussa 2018 julkaistusta kyselytutkimuksesta ilmenee, että lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Puolet eläkeläisistä kokee tavanomaisten menojen kattamisessa jonkinasteisia vaikeuksia. Kolmasosa kertoo, että heille ei jää rahaa välttämättömien menojen jälkeen.

Eläkejärjestelmän on oltava ja se on koettava oikeudenmukaiseksi. Oikeudenmukaisuus edellyttää järjestelmän korjaamista tarvittaessa. Järjestelmässä tulee huomioida yhteiskunnan muutokset ja käsitykset kulloisestakin etuuden tasosta ja suhteesta yleiseen hyvinvointiin. Eläkepolitiikan suuria kysymyksiä ovat rahoituksen riittävyys, eläkkeitä koskevan luottamuksen ylläpitäminen ja eläkkeiden tason kohtuullisena pysyminen.

Eläkejärjestelmän kehittämisen ytimessä ovat sukupolvien välinen vastuunkantaminen ja kestävyys. Eläkkeensaajien, työssä käyvien ja nuorten näkemykset on yhdistettävä yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisella tavalla. Erilaisten uudistusten sukupolvivaikutukset pitäisi aina selvittää niin hallitusohjelmissa, keskeisissä ohjelmissa kuin puolueen työssä. Väestö, työllisyys, talouskasvu ja sijoitustuotot ovat olennaisia eläkejärjestelmän tulevaisuuden kannalta.

Eläkeläisten toimeentulo on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Merkittävässä osassa eläkeläisten toimeentulon kannalta ovat myös palvelut, niiden saatavuus ja hinta. Yhdellä toimenpiteellä ei ratkaista kaikkia ongelmia. Eläkeläisten asemaa on parannettu vaihtelevin ja yleensä riittämättömin keinoin. Pienten paikkausten sijaan esitämme toimenpideohjelmaa, jossa pienituloisten eläkeläisten asemaa tarkastellaan kokonaisuutena ja esitetään aidosti vaikuttavia toimia tilanteen parantamiseksi.

Tutustu toimenpideohjelmaan tästä.

Ø Ajankohtaiskeskustelu eduskunnassa EU:n tulevasta kehityksestä
Eduskunnassa käytiin viime viikon keskiviikkona (12.12.) ajankohtaiskeskustelu EU:n tulevasta kehityksestä. Minulla oli kunnia saada pitää sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro. Kolme minuuttisessa puheenvuorossani nostin kolme näkökulmaa keskusteluun, joista ensimmäisenä EU:n merkitys monenkeskisen kansainvälisen sääntöperustaisen yhteistyön puolustajana ja kuinka tärkeä se on Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Toiseksi, sitoutuminen eurooppalaiseen yhteistyöhön ei tarkoita sitä, että unioni halutaan säilöä nykyisellään. Unionia tulee kehittää. Ihminen on nostettava yli markkinoiden, sisämarkkinoita sekä talous- ja rahaliittoa (EMU) on kehitettävä, työllisyyttä kohennettava, eriarvoisuutta ja veronkiertoa torjuttava, koulutus, tutkimus ja kehitys vaativat panostuksia. Kolmas näkökulma liittyy Suomen tulevaan EU-puheenjohtajuuskauteen ensi vuoden jälkipuoliskolla ja kansainvälisiin kysymyksiin muun muassa ilmastonmuutoksen torjumiseen, jossa tarvitaan EU-johtajuutta, jota Suomi voi olla edistämässä puheenjohtajuuskaudellaan. 

Puheeni tallenne on katsottavissa kotisivuillani tästä ja puhe on luettavissa eduskunnan verkkosivuilta.

Ø Lapsiomaiset tarvitsevat tukeamme
Tapasin hiljattain eduskunnassa mielenterveysomaisten järjestön Finfamin edustajia. Keskustelimme siitä, mitä voimme tehdä lapsiomaisten tuen lisäämiseksi. Suomessa lähes joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhempi on mielenterveys- tai päihdeongelmainen. Omaishoidon tasoista hoivaa antaa arvioiden mukaan jopa kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria. Lapsiomaiset tarvitsevat tukeamme. Moni omainen elää päivästä toiseen jatkuvan huolen kanssa. Tämä on tehtävä näkyväksi ja tarjottava apua oikeaan aikaan.

Lapsiomainen kantaa huolen ja vastuun kuormaa, mutta hänen tuen tarpeitaan ei aina huomioida vanhemman psyykkistä sairautta hoidettaessa. 

Tiedot ovat ravistelevia, mutta lapset jäävät usein vaille huomiota, niin palvelujärjestelmässä kuin omissa kasvuympäristöissäänkin. Kun vanhemman sairaus on vakava ja lapsen tarpeet eivät tilanteessa tule kuulluiksi, se alkaa jossain vaiheessa näkyä lapsen omana oireiluna. Arviolta 60 prosenttia masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse psyykkisesti 25 ikävuoteen mennessä. Huolestuttavaa on, että lapset sairastuvat yhä nuorempina, kerrotaan Finfamin sivuilla

Ø Taivalkosken demarien pikkujoulujuhla 
Osallistuin viime viikonloppuna Taivalkosken demarien pikkujoulujuhlaan. Tunnelma oli lämminhenkinen. Jalavan pirtin hirret huokuvat historiaa ja kestävyyttä. Paikalla oli runsaasti ihmisiä Koillismaalta, muiden muassa kuusamolainen eduskuntavaaliehdokkaamme Inka Hokkanen. Joulutunnelmaa oli rakennettu viimeisen päälle. Parasta kuitenkin on ihmiset: sydämelliset kiitokset Heli Hietalalle ja Taivalkosken demareille kutsusta illanviettoon! Jäi lämmin joulumieli. 
Käy lukemassa tilaisuudesta lisää Demokraatin alueet-sivuilta tästä

Kuvassa kanssani Taivalkosken demarien puheenjohtaja Heli Hietala.

Kuvassa kanssani Taivalkosken demarien puheenjohtaja Heli Hietala.

Jalavan kauppa ja pirttikahvila. 

Jalavan kauppa ja pirttikahvila. 

 
Hyvää joulunaikaa
Lapset ovat jo niin isoja, ettei heitä lumileikit enää kiinnosta. Perheen ainaisena lapsena pysyvä pikkuinen Rosa kuitenkin nauttii lumen tulosta täysin siemauksin. Joulua vietämme perheen parissa perinteisin menoin. Omaan jouluuni kuuluvat aina kuusen koristelu, joulukirkossa käynti, kinkun paisto sekä piparien leivonta. Tällä reseptillä tänäkin jouluna on tarkoitus luoda joulutunnelma. Eduskunnassa työt jatkuvatkin jo heti loppiaisen jälkeen, joten hengähdystauosta on syytä nauttia.

Rauhallista joulunaikaa ja hyvää alkavaa vuotta 2019!