Kansanedustaja Tytti Tuppuraisen uutiskirje 22.11.2018

22.11. 2018

Hyvät ystävät 
Tässä uutiskirjeessä eduskuntatyöstä ja muista ajankohtaisista aiheista. Lopussa tulevia tapahtumia, johon liittyen huomaathan, että järjestän parin päivän päästä tulevana lauantaina 24.11. kahvitilaisuuden Antell-kahvila Kalevankulmassa (Kirkkokatu 11, Oulu). Luvassa keskustelua kuluvan politiikan syksyn aiheista sekä muista ajankohtaisista asioista. Lämpimästi tervetuloa kahvikupposen äärelle! 
 
Ø Arpa on heitetty!
SDP:n Oulun piirikokous on asettanut minut ehdokkaaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleihin.

Vakaan harkinnan perusteella olen valmis jatkamaan eduskunnassa työtä Suomen ja erityisesti pohjoisen Suomen puolesta. En ole missään vaiheessa menettänyt uskoani eduskuntatyön arvoon ja olen sen vuoksi päättänyt olla käytettävissä ehdokkaana.

On tärkeää, että pohjoisen ääni kuuluu päätöksenteossa. Alueen infrastruktuuri kaipaa vahvistusta. Pohjanmaan ratainvestoinnit on viimeisteltävä ulottamalla kaksoisraide Ylivieskasta Ouluun asti.

Tarvitsemme myös vahvistusta alueen koulutustarjontaan. Erityisesti toisen asteen ammatillinen koulutus kaipaa vahvistusta, jotta nuorten syrjäytymistä työmarkkinoilta voidaan ehkäistä. Koulutus on tulevaisuusinvestointi.

Haluan pitää koko Suomen ja kaikki Suomessa asuvat ihmiset mukana rakentamassa hyvinvointia. Kuluvalla vaalikaudella tehdyt leikkaukset sosiaaliturvaan ovat lisänneet köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Työttömyysturvaa on heikennetty, ja eläkkeensaajien ostovoima on käännetty laskuun. Moni pienituloinen eläkkeensaaja on pudonnut alle köyhyysrajan, ja se on häpeällinen tosiasia kohenevan talouskasvun oloissa. Tarvitaan muutos oikeudenmukaisuuden yhteiskuntaan.

Haluan olla mukana vetämässä SDP:n selvään vaalivoittoon Oulun piirissä. Haastamme ja voitamme hallituksen pohjoista Suomea laiminlyöneen politiikan pääministerin omassa vaalipiirissä.

Kampanja on vaativa ja kaikki tuki on tarpeen. Jos et vielä ole mukana, laita minulle vaikka sähköpostia tytti.tuppurainen@eduskunta.fi, niin lisään Sinut kampanjan postilistalle. Ollaan yhteydessä!

Kiitos kaikille luottamuksesta ja lujasta uskosta yhteiseen työhön oikeudenmukaisuuden hyväksi! 

Kuva SDP:n Oulun piirikokouksesta lauantaina 10.11.2018.

Kuva SDP:n Oulun piirin piirikokouksesta lauantaina 10.11.2018.

 
Ø SDP:n vaihtoehtobudjetti – nyt tarvitaan tulevaisuusinvestointeja 
SDP julkisti viime viikolla kuluvan vaalikauden viimeisen vaihtoehtobudjettinsa. Samaisella viikolla keskiviikkona 14.11. käytiin eduskunnan täysistunnossa keskustelu kaikkien oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista.

Meidän varjobudjettimme on eteenpäin katsova, jossa painottuu tulevaisuuden investointien tärkeys. Nyt tarvitaan uudistuksia, joilla luodaan kestävää talouskasvua ja työllisyyttä, vähennetään eriarvoisuutta ja tuetaan yhteiskunnan eheyttä. Koulutukseen ja korkeaan osaamiseen on panostettava, ne ovat Suomen talouden perusta. 

Vaihtoehtobudjetissa esitämme viisi keskeistä uudistusta, joita ovat oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen aito maksuttomuus, varhaiskasvatusuudistus, perhevapaauudistus, sosiaaliturvan uudistaminen yleisturvan pohjalta sekä työllisyyttä ja kestävää kehitystä tukeva verouudistus. 

Näistä voit lukea enemmän vaihtoehtobudjetistamme.

Ø Eläkeläisten asemaa kohennettava
Olemme saaneet huomata, että pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen toimet ovat kurittaneet ja kohdistuneet erityisesti pienituloisiin eläkeläisiin. Indeksitarkastukset on jätetty tekemättä kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen, eläkeläisten hoitotukeen, rintamalisiin sekä eläkkeensaajan asumistukeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu sekä lääkekorvauksia että Kelan matkakorvauksia on heikennetty. Myös asumisen kustannukset ovat kuluvalla hallituskaudella nousseet.

Pienituloisten eläkeläisten, etenkin ikääntyneiden naisten ja pieniä työeläkkeitä saavien tilannetta on parannettava. SDP:n esittämistä toimista voit lukea vaihtoehtobudjetistamme sivulta 50.

Ø Tarvitaan kunnianhimoisia ilmastotoimia
Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita. Aikaa ei ole hukattavaksi, vaan toimia on ripeästi tehostettava ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää muutoksia tuotannossa, kulutuksessa ja liikkumisessa. Yksityisen ja julkisen kulutuksen tulee olla kestävällä pohjalla, liikenteen päästöjä vähennettävä, kiertotaloutta ja  uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä vahvistettava, luonnonvaroja säästettävä ja luonnon monomuotoisuutta suojeltava. Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja pian sen jälkeen hiilinegatiivinen. Verotuksella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan  ohjaamalla verotuksella kestävää kehitystä tukeviin valintoihin. SDP on esittänyt kestävän kehityksen arvonlisäveron käyttöönottoa. 

Päästöjen vähentämisen rinnalla on metsiä hyödynnettävä hiilinieluina.  Kestävässä metsätaloudessa huomioidaan sekä metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa että metsätalouden tärkeys elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Metsätalouden uusilla innovaatiolla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja. Esimerkiksi Stora Enson suunnitelma muuttaa paperikone Oulussa pakkauskartongin tuotantoon antaa mahdollisuuksia vähentää muovisten elintarvikepakkausten käyttöä. Näkemyksemme mukaan suunnitellut metsätalouden investoinnit voidaan toteuttaa. Teollisuuden puuhuolto on turvattava, mutta se edellyttää vastapainoksi nykyistä huomattavasti aktiivisempaa metsänhoitoa, jotta hiilinielua voidaan kasvattaa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan alueella on noin 300 000 hehtaaria taimikonhoidon rästejä, joiden ei pidä enää antaa odottaa.  

Voit lukea enemmän SDP:n esittämistä ilmastotoimista vaihtoehtobudjetistamme.

Ø Kuudes lajien sukupuuttoaalto on pysäytettävä
Silloin tällöin minulta kysytään pystymmekö lainkaan tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen. Aina se ei olekaan lähtökohta, mutta on asioita – ja ihmisiä – jotka myös yhdistävät.

Olen pitkään arvostanut kokenutta edustaja Pertti Salolaista tämän luonnonsuojeluharrastuksen vuoksi. Salolainen mm. jakaa joka joulu kaikille edustajille itse kuvaamansa luonnonsuojelukalenterin. Hän puhuu aidosti kestävän kehityksen puolesta, ja on siinä harvinainen kokoomuslainen.

Olemme yhdessä Salolaisen kanssa liikkeellä nostamassa luonnon monimuotoisuuden merkitystä esille. Pontimena on tutkijoiden varoitus lajien sukupuutosta.

Puhuimme asiasta jo kesällä Tasavallan Presidentin Kultaranta-keskusteluissa, ja viime sysäys aloitteelle oli lokakuun lopulla julkaistu WWF:n raportti, joka on pysäyttävää luettavaa luonnon monimuotoisuuden tilasta. Elävä planeetta –raportin mukaan seuratuista 4 000 eläinlajista yli puolet on hävinnyt vajaassa puolessa vuosisadassa. Selkärankaisista eläinlajeista häviää vuosittain kaksi prosenttia – Etelä- ja Keski-Amerikassa näistä lajeista on hävinnyt jo lähes yhdeksän kymmenestä. Kasvien ja muiden eliölajien kohdalla kehitys on myös kestämätön.

Luonto ei voi odottaa. Maapallo on turvattava elinkelpoisena myös tuleville polville. Se on yli puoluerajojen tehtävän yhteistyön väärti. Tai oikeastaan: ympäristön tila edellyttää, että teemme yhdessä ja paljon.

Olemme jättäneet Pertti Salolaisen kanssa eduskunnalle keskustelualoitteen meneillään olevasta lajien sukupuuttoaallosta ja mahdollisuuksista hidastaa lajien häviämistä. Aloitteessa esitetään, että eduskunta käy asiasta ajankohtaiskeskustelun.

Asiaa koskevan tiedotteen voit lukea kotisivuiltani.


Ø Lastensuojelulain uudistus
Eduskunnan oikeusasiamies on tehnyt kuluvana vuonna tarkastuskäyntejä lastenkoteihin.  Tarkastuskäynneillä on käynyt ilmi, että osassa lastenkoteja on käytetty kyseenalaisia rajoittamiskeinoja,  joihin oikeusasiamies on puuttunut. 

Sijaishuollon yksiköissä esiintyneet ongelmat ovat olleet esillä myös oululaisessa mediassa. Erityisesti julkisuudessa on ollut Muhoksella sijaitseva koulukoti, Pohjolakoti. Vuosien varrella olen pitänyt heihin paljon yhteyttä. Tiedän, että asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia kuin mitä julkisuudessa annetaan ymmärtää.

Tällä viikolla eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu lastensuojelulain uudistamisesta. Sijaishuoltoon sijoitettujen lasten oikeusturvan toteuttaminen on tärkeää. Hyvinvointivaltion onnistumista voi mitata parhaiten sillä, miten se kohtelee kaikkein heikoimpia. Tämä koskee kaikkia suljetuissa laitoksissa olevia mutta aivan erityisesti sijaishuoltoon sijoitettuja lapsia. He ovat lapsia, joiden huollosta ja kasvatuksesta eivät vastaa enää omat vanhemmat vaan vieraat ihmiset.  Oikeusturvan tarvetta tehostaa tarve ymmärrykseen, kasvatukseen ja rakkauteen. Hallituksen esitys lastensuojelulain uudistamiseksi sisältää toimenpiteitä, jotka täyttävät edellä sanottuja tavoitteita.

On kuitenkin paikallaan muistuttaa mieleen, että nyt käsiteltävät asiat eivät ole  helppoja. Sijoitetut lapset ovat useissa tapauksissa — ja voisimme sanoa, että tavallisissa tapauksissa — esiteini-iässä tai jopa aikuisuuden kynnyksellä. He ovat voineet saavuttaa aikuisten fyysiset mitat. Heillä on käsityksiä aikuisten maailmasta, käsityksiä, jotka ovat usein vääristyneitä ja ongelmia entisestään kärjistäviä. Kun sallittujen rajoitustoimenpiteiden kohdalla puhutaan kiinnipitämisestä, kyseessä ei useinkaan ole pienen lapsen sylissä pitäminen vaan fyysisiltä voimiltaan aikuista vastaavan nuoren hillitseminen. Kun rajoitustoimissa puhutaan henkilöön käyvistä tarkastuksista, kyse voi olla huumausaineista tai teräaseista. On syytä kantaa huolta siitä, miten sijoituslapsista huolehtiva henkilökunta selviää tehtävästään.

Lastenhuollon tulee olla entistä paremmin suunniteltua. Yleisen turvallisuuden ja lasten oman edun turvaamiseksi tehtävät rajoitustoimenpiteet on perusteltava ja niiden käyttö rajattava välttämättömään.Yhteiskunnan on pyrittävä hyviin tuloksiin oikeudenmukaisin keinoin ja lakeja ja ihmisoikeussopimuksia kunnioittaen. Toivottavasti lainmuutos ja lisääntyvä valvonta ei kuitenkaan miltään osin viestitä hyvää lastensuojelutyötä tekeville ihmisille, että he olisivat epäilyksen alaisia. Lapset ovat maailman tärkein asia. Lastensuojelussa tehtävä työ sen mukaisesti on arvostuksensa ansainnut.

Eduskunnan täysistunnossa pitämäni puheen voi lukea eduskunnan verkkosivuilta tästä.
 
Ø Porohaittoihin on puututtava
Porohaitat on asia, joka herättää keskustelua ja josta saan vaalipiiristäni yhteydenottoja. Poronhoito on arvokas elinkeino ja sitä tulee vaalia. Tämän rinnalla on kuitenkin löydettävä keinoja, joilla voidaan vähentää porohaittoja. Olen jättänyt valtuustokyselyn siitä, mitä Oulun kaupunki aikoo tehdä, jotta sen alueella olevia porohaittoja voidaan vähentää ja ehkäistä.

Poronhoitoalue määritellään laissa.  Oulun kaupungin alueelta poronhoito-aluetta ovat Yli-Iin suuralue sekä Kiiminkijoen pohjoispuolinen osa Yli-Kiimingin suuraluetta. Käytännössä porot hakeutuvat kuitenkin poronhoitoalueen ulkopuolelle. Koska poronhoitoa säätelevä poronhoitolaki 848/1990 ei ole ajan tasalla, on vastuu porohoidon sovittamisesta luonnonympäristöön ja asuinympäristöön väistämättä osin kuntien vastuulla.

Poronhoito voimassa olevan lain puitteissa on omiaan aiheuttamaan monenlaisia ongelmia muulle maankäytölle ja asuinympäristölle, jotka koskevat laajoja osia Oulun kaupungista.

Poroja pitäisi hoitaa siten, etteivät ne aiheuta haittaa viljelyksille ja taimikoille tai muutoinkaan aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- tai metsätaloudelle ja etteivät ne pääse puutarhoihin, vakinaisten asuntojen pihoihin tai muille erityiseen käyttöön otetuille alueille.
Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen: porot liikkuvat usein jopa asuntojen pihapiirissä, viljelyksistä ja taimikoista puhumattakaan.
Myös liikenneturvallisuudelle aiheutuvat vaarat ovat yhteneväisiä kaikkialla poronhoitoalueella.

Oulun tulisi selvittää, miten asukkaiden oikeudet poronhoitoalueella turvataan nykyistä paremmin, ja ovatko poromäärät oikeassa suhteessa ympäristön (myös rakennetun ympäristön) vaatimuksiin.


Ø Politiikkaradiossa keskustelemassa Brexitistä 
Olin eilen keskiviikkona 21.11. Ylen Politiikkaradiossa keskustelemassa yhdessä kokoomuksen Arto Satosen ja sinisten Simon Elon kanssa Ison-Britannian EU-erosta. Ison-Britannian EU-ero on ollut viime päivinä vahvasti esillä, kun maan hallitus viime viikolla hyväksyi erosopimusluonnoksen.  Erosopimuksen hyväksyminen herätti hallituksen sisällä ristiriitaisuuksia. Ison-Britannian parlamentin tulee hyväksyä erosopimus, eikä sopimuksen läpimenosta parlamentissa ole varmuutta. Myöskään EU:n puolelta rivit eivät ole täysin yhtenäiset, kuten Espanjan kriittiset äänet Gibraltaria koskeviin kirjauksiin osoittaa.  

Eilen Ylen Politiikkaradiossa käydyn keskustelun Brexitistä voi kuunnella Yle Areenan sivuilta tästä

Kuvassa kanssani vasemmalta Simon Elo (sin), Arto Satonen (kok) ja Ylen toimittaja Tapio Pajunen. 

Kuvassa kanssani vasemmalta Simon Elo (sin), Arto Satonen (kok) ja Ylen toimittaja Tapio Pajunen. 

 
Ø Tulevia tapahtumia
– La 24.11. klo 14.30-16 kansanedustajan kahvitunti, Antell-kahvila Kalevankulma (Kirkkokatu 11, Oulu).

– Ma 3.12. klo 17 Oulun työväenyhdistyksen tilaisuus Oulussa, Tytti 20 vuotta SDP:ssä. Seuraa ilmoittelua.

– La 15.12. klo 14-16 jouluinen tilaisuus Liisa Jaakonsaaren kanssa uuden kirjan merkeissä. Seuraa ilmoittelua.
 

Kansanedustajan arki on todella kiireistä, eikä työssä voi välttää matkustamista. Jo pelkästään Oulu-Helsinki välillä syntyy tuhansia matkakilometrejä. Tänä syksynä ohjelmaani on sisältynyt myös muutamia matkoja Eurooppaan. Olen käynyt muun muassa puolueen puheenjohtaja Antti Rinteen kanssa Pariisissa sekä eduskunnan suuren valiokunnan matkalla Itävallassa. Aina tunnen suurta ylpeyttä saadessani edustaa Suomea. Tiedän, mistä tulen ja tiedän, keitä edustan. Kiitos tästä suuresta luottamuksesta!