Kansanedustaja Tytti Tuppuraisen uutiskirje 26.10.2018

26.10. 2018

Hyvät ystävät,

syksyinen tervehdys kaikille! Eduskunnan syysistuntokausi on puolivälissä, ja ensi viikolla eduskuntatyön korvaa Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikko, jolloin muita eduskuntatöitä ei ole. Itselläni viikko ei ole vapaa,  vaan vierailen muun muassa Pariisissa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen kanssa tulevaa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta silmällä pitäen. Tapaan myös myöhemmin viikolla presidentti Ahtisaaren YK-liiton toimintaan liittyen. Tässä uutiskirjeessä poimintoja ajankohtaisista asioista työssäni. 

Yllä oleva kuva on otettu Oulun Hyvinvointimessuilla, mukana kuvassa Tuija Pohjola, Pia Saarela ja Kati Jurkko.
 
Ø Maksuton toinen aste opiskelijoille Oulussa – valtuustoaloite
Suomi oli koulutuksen mallimaa vielä 2000-luvun alussa. Nuorten oppimistulokset olivat erinomaisia ja suomalaisten koulutustaso oli nousussa. Sen jälkeen menestys on kuitenkin hiipunut. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten koulutustaso on 2000-luvulla pudonnut maailman kärjestä kehittyneiden maiden keskikastiin. Lisäksi kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa 2000-luvulla. 

Suomalaisen koulutusjärjestelmän menestys on heikentynyt samanaikaisesti, kun yhteiskunnan ja työelämän muutos edellyttäisivät kaikilta suomalaisilta yhä enemmän ja yhä parempaa osaamista. Työelämässä tarvittavien taitojen merkitys korostuu entisestään.

Opiskelun jatkaminen toisella asteella tulee olla kaikkien perusasteen päättävien nuorten oikeus. Myös erityistä tukea tarvitsevilla vammaisilla sekä muilla tuen tarpeessa olevilla on oikeus toisen asteen opintoihin. 

Jotta oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa, tulee meidän yhteiskuntana pystyä vaatimaan nuorilta panostamista omaan osaamiseensa ja tarjota tukea tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi oppivelvollisuus tulee pidentää kattamaan toisen asteen koulutusta. Oppivelvollisuuden pidentäminen edellyttää käytännössä toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta.

Helsingin kaupunginvaltuusto on syyskuussa päättänyt alkaa valmistella maksuttomia oppimateriaaleja toisen asteen opiskelijoille. On tärkeää varmistaa nuorten alueellinen yhdenvertaisuus. Oulu on nuorten kaupunki, ja nuoremme ansaitsevat tasavertaiset mahdollisuudet.

Jättämässäni valtuustoaloitteessa esitän, että Oulun kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin maksuttoman toisen asteen toteuttamiseksi siten, että Oulun kaupunki hankkii opetuksen edellyttämät oppikirjat sekä muun oppimateriaalin, työvälineet ja työaineet opiskelijoilleen. Oulun kaupunki selvittää toisen asteen maksuttomien opiskelun välineiden kustannusvaikutukset, sekä varaa vaadittavat resurssit talousarvioon.

Ø Oulun päihdehuollon palvelut kuntoon – valtuustoaloite
Viime aikoina on Oulussa käyty paljon keskustelua kaupungin tarjoamista päihdehuollon palveluista. Keskusteluissa on noussut esille, että päihdehuollon palveluissa on puutteita eivätkä palvelut vastaa tarpeisiin.  Oulussa, joka on Suomen viidenneksi suurin kaupunki, ei esimerkiksi edelleenkään ole selviämisasemaa. Sisäministeriö on viime toukokuussa esittänyt, että selviämishoitopalveluiden järjestäminen varmistetaan osana sote- ja maakuntauudistusta. Tämä tarkoittaa, että  jokaiseen maakuntaan tulisi selviämisasema. Uudistuksen toteutuminen ei kuitenkaan ole varmaa, joten Oulun kaupungin on syytä olla selviämisaseman perustamisessa itse aloitteellinen.

Suomen kaikissa muissa yliopistosairaaloissa on päihdepsykiatrian hoitojärjestelmä paitsi OYSissa. Oulun kaupungin on vaikutettava, että myös OYSiin saataisiin päihdepsykiatrian hoitojärjestelmä.

Jättämässäni valtuustoaloitteessa esitän, että Oulun kaupunki resursoi päihdepalvelunsa vähintään muiden suurten kaupunkien tasolle. Lisäksi esitän, että Ouluun perustetaan selviämisasema ja että Oulun kaupunki vaikuttaa päihdepsykiatrian hoitojärjestelmän perustamiseksi OYSiin
 
Ø Vammaispalvelulaki – Toteutuuko yhdenvertaisuus vihdoin?
Eduskunta sai aiemmin tässä kuussa kauan odotetun lakiesityksen vammaispalvelulain uudistamisesta. Kyse on kokonaisuudesta, jossa punnitaan puheet yhdenvertaisuudesta ja hyvinvointivaltiosta. Kyse on lakiuudistuksesta, jossa yhdistettäisiin nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki.

Olen hyvilläni, että uusi vammaislaki on vihdoin käsittelyssä. Monessa perheessä ja monelle ihmiselle asialla on hyvin konkreettinen, jokapäiväisen pärjäämisen merkitys. On hyvä, että lailla luodaan maahamme myös pohja toteuttaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimusta. Erityisellä ilolla tervehdin vammaisten lasten oikeuksien painotusta. Olemme kaikki erilaisia, mutta kaikki arvokkaita, jo pienestä pitäen.

Vammaislainsäädännön uudistus on tervetullut. Se pitää sisällään hyviä parannuksia. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukeminen, palvelutarpeen yksilöllinen kartoittaminen ja liikkumisen tukeminen ovat kaikki kannatettavia. Vammaislainsäädännön uudistus tarvitaan, mutta se täytyy tehdä huolellisesti. Vammaispalveluiden laatu ja riittävyys on turvattava. Se on oltava uudistuksen johtotähtenä. Sillä lunastamme myös puheet yhdenvertaisuudesta. Ja hyvinvointivaltiosta, jossa kaikki pidetään mukana.

Lue blogi kotisivuiltani tästä

Ø Pohjoisen etu on yhteinen asia
Suomi elää parhaillaan noususuhdanteen huippua. Oulussa voimme ihailla taivaanrannassa näkyviä nostokurkia kaikissa ilmansuunnissa. Näky kertoo kasvusta ja tulevaisuudenuskosta.

Kuitenkaan kasvu ei synny itsestään tänne pohjoiseen. Se vaatii tuekseen määrätietoista kehittämistä niin alueelta itseltään kuin valtiovallalta. Kysymys tulevaisuusinvestoinneista on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun talouskasvu on huipussaan ja katseet pitäisi suunnata kauemmas.
 

Mitkä ovat pohjoisen kriittiset menestystekijät? Nostan tässä kaksi: osaaminen ja infrastruktuuri. Olemme yhtä mieltä siitä, että Oulun yliopiston perustaminen 1958 valoi pohjan Oulun kaupungin ja ympäröivän alueen kehitykselle. Nyt on aika tehdä uusi investointi Oulun yliopistoon, mikä nostaa meidät koulutus- ja tiedepolitiikassa uudelle tasolle.

Oulun yliopiston osuus Suomen yliopistojen saamasta perusrahoituksesta on noin yhdeksän prosenttia, vaikka yliopiston välittömällä vaikutusalueella Pohjois-Pohjanmaan, Keskipohjanmaan ja Kainuun maakunnissa asuu 13 prosenttia Suomen väestöstä ja 15 prosenttia maamme nuorisoikäluokasta. Mitattaessa rahoitusosuutta sekä koulutuksen tai tutkimuksen suhteelliseen osuuteen on Oulun yliopiston rahoitus sen vaikutukseen nähden vahvasti alimitoitettu.

Suomen hallituksen yliopistojen rahoitukseen kohdistamien leikkausten vuoksi Oulun yliopiston rahoitus on vuodesta 2015 vähentynyt yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. Näiden määrärahaleikkausten, Oulun yliopiston yhteiskunnallisen merkityksen ja sille tulevan perusrahoituksen alimitoituksen perusteella tulisi Oulun yliopistolle myöntää lisärahoitusta.

Olen laatinut valtion budjettia koskevan talousarvioaloitteen, jossa esitän Oulun yliopistolle lisärahoitusta. Talousarvioaloitteen voit lukea eduskunnan verkkosivuilta tästä

Pohjoinen infrastruktuuri tarvitsee panostuksen, jolla alueemme saavutettavuus paranee ja muun muassa Stora Enson suurinvestoinnin edellyttämät väylähankkeet toteutuvat.

Suomen liikenneverkoston kehittämisen suhteen tärkeimpiä kohteita on ns. Suomi-rata Helsingistä Tampereen kautta Ouluun ja edelleen Tornioon. Radan tavara- ja henkilöliikenne mahdollistaa talouden kasvukäytävän, joka tukee koko valtakunnan kehitystä ja siirtää entistä suuremman osan liikenteestä ekologisesti kestävimpään muotoon. Henkilöliikenteen kehittämistavoitteena tulee olla matka-ajan lyhentäminen Oulu-Helsinki –välillä neljään tuntiin ja tavaraliikenteessä raskaiden kuljetusten kasvumahdollisuuksien turvaaminen.

Suomi-radan aluevaikutusten varmistamiseksi tarvitaan myös tehokasta ja sujuvaa syöttö- ja yhteysliikennettä. Pohjois-Suomen osalta erityisesti Oulun ja Kajaanin välisen rataosuuden kehittäminen on tarpeellista. Rataverkkoa on kehitettävä Oulusta etelän ja pohjoisen suuntaan jatkamalla Oulu-seinäjoki –radan ja Oulu – Kemi radan kaksoisraiteisuutta. Oulusta Kajaaniin suuntautuvalla rataosuudella on ohitus- ja kuormauspaikkoja lisättävä ja Oulu-Kontiomäki –välille aloitettava suunnittelu ja toteutus kaksoisraiteisesta junaliikenteestä. Jättämässäni talousarvioaloitteessa esitän määrärahan lisäämistä 100 miljoonalla eurolla Pohjois-Suomen raideverkoston kehittämiseen. Talousarvioaloitteen voit lukea  eduskunnan verkkosivuilta tästä

Kolumnini pohjoisen kehittämistä koskevista asioista voit lukea Kalevan sivuilta.
 
Ø Irtisanomissuojaa ei saa heikentää 
Viime aikoina on paljon puhuttanut pääministeri Sipilän johtaman hallituksen esitys irtisanomissuojan heikentämisestä. Laki helpottaisi irtisanomisen alle 10 työntekijän yrityksissä. Hallituksen esitys on saanut vahvaa kritiikkiä ammattiliitoilta, ja viesti on selkeä: irtisanomissuojaa ei saa heikentää.  

Demarinaisten hallitus otti viime viikonloppuna kantaa asiaan. Laki ei edesauta työllisyyttä millään tavalla, vaan edustaa hallituksen linjaa heikentää palkansaajien asemaa. Nykyinen esitys on varsin todennäköisesti perustuslain vastainen, sillä se asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla. 

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) ilmoitus tukea työntekijöiden perusoikeuksia kahden päivän lakolla herätti närkästystä ja hämmästystä, sillä kahden päivän lakko näkyi muun muassa useiden koulujen ja hoitolaitosten ravitsemuspalveluissa.  Lakon aikaansaamasta hälystä ja arvostelusta voidaan selvästi päätellä, että naisvaltaiset alat ovat huomattava osa yhteiskuntaa. Ilman työtä tekeviä naisia ei yksinkertaisesti pärjätä.

Koko hallituskauden työllisyyspolitiikka on ollut eriarvoistavaa ja sukupuolisokeaa. Tämän kehityksen on loputtava. Naisvaltaisten alojen arvostuksen täytyy näkyä myös työehdoissa ja palkkauksessa. ”Kehut rahaksi, myös naisvaltaisilla aloilla”.

Yrittäjyyttä voidaan tukea muilla keinoilla kuin heikentämällä työntekijöiden työsuhdeturvaa. Kannattavampaa on esimerkiksi tukea pienyritysten ensimmäisen työntekijän palkkaamista, SDP:n mallin mukaisesti.

Voit lukea 21.10. julkaistun Demarinaisten hallituksen kannanoton tästä.  

 
Ø Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan kunnianhimoisia ja ripeitä toimia
Lokakuun 8. päivänä julkaistu IPCC:n ilmastoraportti on viimeinen muistutus siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen on otettava tosissaan.

Raportin mukaan ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen, jotta jäätiköt ja edes osa koralliriutoista saataisiin pelastettua. Puhdas ja monimuotoinen luonto on turvattava myös tuleville sukupolville – ihan kaikille. Ympäristövaikutukset on siksi huomioitava kaikessa päätöksenteossa ja haittavaikutuksien syntyä luonnolle on estettävä.

Lyhytnäköinen voitontavoittelu ei saa mennä ympäristönsuojelun edelle. Lisääntyvää haittaverotusta on käytettävä päästöjen vähentämiseen ja ympäristönsuojelun rahoittamiseen. Ympäristövastuusta on huolehdittava tuotantoketjun alusta aina loppukäyttäjään asti. Meillä on vain tämä yksi maapallo. Pidetään siitä huolta!

Lue kannanotto kokonaisuudessaan kotisivuiltani tästä


 
Ø Puolueen puheenjohtaja Antti Rinteen vierailu Oulussa
Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne vieraili Oulussa viime viikon maanantaina 15.10. Päivä alkoi vierailulla Oulun ammattikorkeakoululla, jossa puheenjohtaja Rinne tapasi oppilaita aamukahvin merkeissä. Keskustelua käytiin muun muassa opiskelijoiden toimeentulosta ja ammattikorkeakoulujen rahoitusleikkauksista. Yhteinen johtopäätös oli, että suunta on muutettava ja koulutukseen on investoitava. Keskustelua herätti myös ammattikorkeakoulun muuttaminen Linnanmaalle ja tulevan yhteiskampuksen toiminta. Asia vaatii paljon huomiota myös Oulun kaupungilta. 

Ammattikorkeakoululta siirryttiin Oulun yliopistolle, jossa puheenjohtaja Rinne osallistui koulutuspoliittiseen paneelikeskusteluun. Mukana paneelikeskustelussa oli myös eduskuntavaaliehdokkaamme Miina-Anniina Heiskanen. Keskustelu sivusi tiedepolitiikan ohella myös muun muassa yliopistojen sivistystehtävää. 

Iltapäivällä ohjelmaan kuului vierailu Oulun yliopistollisessa sairaalassa sekä kahvila Konst o. Delissä järjestetty avoin yleisötilaisuus, jossa mukana oli myös piirin eduskuntavaaliehdokkaita ja muita sd. vaikuttajia.  Paikalla oli runsaasti väkeä ja tilaisuudessa oli hyvä ja positiivinen yhteishenki. 

Alhaalla kuvia vierailusta Oulun ammattikorkeakoululla ja kahvila Konst o. Delissä järjestetystä avoimesta yleisötilaisuudesta. 

Ø Vieraita Oulusta eduskunnassa
Oli ilahduttavaa saada oululaisia vieraita Caritaksesta käymään luonani tällä viikolla eduskunnassa. Keskustelimme muun muassa heinäkuussa voimaan astuneesta taksilaista ja eduskunnalle hiljattain annetusta esityksestä vammaispalvelulain uudistamiseksi. Vierailuun kuului myös kierros Eduskuntatalossa. Saimme huomata, että Eduskuntatalo ei ole vielä täydellinen, vaan esteettömyydessä riittää tehtävää. Muistelimme yhdessä myös, onko eduskunnassa kansanedustajana toimineen Kalle Könkkölän jälkeen ollut vammaisia henkilöitä. Mieleemme ei tullut ketään. Tämä osoittaa kuinka tärkeää on huolehtia vammaisten oikeuksista yhdessä.  

Kuva Eduskuntatalon valtiosalista

Kuva Eduskuntatalon valtiosalista

Tämän viikon torstaina vierailulle eduskuntaan saapui Pohjois-Suomen Demarinuoria.  Oli upea saada tavata tulevaisuuden tekijöitä ja esitellä heille Eduskuntataloa. Alla kuva vierailusta.

Ø Tulevia tapahtumia
– 5.-6.11. järjestetään perinteiset Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät. Maakuntapäivien avauksen lisäksi vedän paneelikeskustelun, jossa mukana europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Maakuntapäivien ohjelma luettavissa Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta: https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/pohjois-pohjanmaan_liitto/pohjois-pohjanmaan_maakuntap%C3%A4iv%C3%A4t 

– 10.11. Oulun sos.dem piirin syyskokous Haapajärvellä. 
 
Syksy on aina eduskunnassa työntäyteinen. Valiokunnissa käsitellään valtion talousarviota ja sote-uudistus on yhä vaiheessa. Omassa valiokunnassani maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsitellään muun muassa kauan odotettua uutta eläinsuojelulakia.

Pimeään vuodenaikaan kaipaa lisää valoa, ja odotamme Rosan kanssa ensilunta. Rosa onkin meidän perheen ainoa pienokainen, sillä tyttäreni täytti tässä kuussa 18 vuotta. Toki perheessä on vielä lukiolaispoika, mutta leikistä ja iloittelusta vastaa itseoikeutetusti Rosa.