Toteutuuko yhdenvertaisuus vihdoin?

05.10. 2018

Eduskuntaan saapui tällä viikolla kauan odotettu lakiesitys. Kyse on kokonaisuudesta, jossa punnitaan puheet yhdenvertaisuudesta ja hyvinvointivaltiosta. Kyse on lakiuudistuksesta, jossa yhdistettäisiin nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki.

Olen hyvilläni, että uusi vammaislaki on vihdoin käsittelyssä. Monessa perheessä ja monelle ihmiselle asialla on hyvin konkreettinen, jokapäiväisen pärjäämisen merkitys.

On hyvä, että lailla luodaan maahamme myös pohja toteuttaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimusta.

Uuden vammaispalvelulain tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Uudistuksen myötä vammaisille myönnettävät palvelut määräytyisivät diagnoosin sijaan avun tarpeen perusteella. Palveluiden tarpeen kartoittamisessa kiinnitetään enemmän huomiota vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Ihminen ensin. Tästä on pidettävä huolta.

Vammaislainsäädännön uudistus on tervetullut. Se pitää sisällään hyviä parannuksia. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukeminen, palvelutarpeen yksilöllinen kartoittaminen ja liikkumisen tukeminen ovat kaikki kannatettavia.

Kyse on tärkeästä ja tarpeellisesta uudistuksesta. Erityisellä ilolla tervehdin vammaisten lasten oikeuksien painotusta. Olemme kaikki erilaisia, mutta kaikki arvokkaita, jo pienestä pitäen.

Lakiuudistuksen eduskuntakäsittelyssä on kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. On kiinnitettävä huomioita siihen, miten lakiuudistuksen tavoitteet toteutetaan.

Esimerkiksi kuljetuspalveluihin liittyvä matkojen yhdistäminen on laadittava erityisellä huolella, jotta varmistetaan, etteivät esimerkiksi odotusajat veny kohtuuttoman pitkiksi.

Ja vaikka esityksen aiemmissa vaiheissa väläytetyistä kymmenien miljoonien eurojen säästöistä on päästy alemmas, on hallituksen lakiuudistuksen tavoitteena yhä vähentää julkisia menoja. Siis säästää. Tavoite on nyt kuitenkin kohtuullisempi, 15 miljoonaa euroa, ja se on määrä saavuttaa toimintatapoja muuttamalla, ei palveluja heikentämällä.

Tätä on pidettävä silmällä ja kuultava eri osapuolia toteutusvaiheessa. Myös vammaisten henkilöiden oikeusturvan parantaminen esimerkiksi kilpailutuksessa on pidettävä edelleen esillä.

Vammaislainsäädännön uudistus tarvitaan, mutta se täytyy tehdä huolellisesti. Vammaispalveluiden laatu ja riittävyys on turvattava. Se on oltava uudistuksen johtotähtenä. Sillä lunastamme myös puheet yhdenvertaisuudesta. Ja hyvinvointivaltiosta, jossa kaikki pidetään mukana.

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista