Suomen EU-puheenjohtajuus valmisteltava yhdessä

24.03. 2018

Suomen EU-puheenjohtajuus loppuvuodesta 2019 osuu mielenkiintoiseen kohtaan. Sen alkaessa heinäkuussa on maahan kenties juuri eduskuntavaalien jäljiltä muodostettu uusi hallitus. Euroopan parlamentti on vaalien jälkeen järjestäytynyt ja uusi komissio muotoutumassa. Isoista EU-politiikan kysymyksistä ainakin rahoituskehykset ja mahdollisesti myös Brexit ovat auki.

Saranakohta on Suomelle erityinen: ensinnäkin omien vaalien osuminen juuri puheenjohtajuuden kynnykselle haastaa laajaan parlamentaariseen yhteistyöhön puheenjohtajuuden valmistelussa. Vielä ei ole tiedossa, mitkä puolueet ovat tuolloin vastuussa.

Toiseksi, uuden EU-parlamenttikauden alku ja komission nimittäminen tarjoavat puheenjohtajamaalle ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa tulevan komission työohjelmaan.

Vaikka puheenjohtajuuden merkitystä ei pidä liioitella, ei sen tarjoamaa tilaisuutta kohottaa Suomen EU-profiilia pidä jättää käyttämättä. Totta on, että perussopimusmuutokset ovat vähentäneet puheenjohtajamaan roolia. Eurooppa-neuvostoa johtaa presidentti, ulkoasianneuvostolla ja myös euroryhmällä on pysyvä puheenjohtaja. Ero Suomen aiempiin puheenjohtajuuksiin on tältä osin huomattava.

Totta on sekin, että kausi tekee puheenjohtajansa pikemminkin kuin puheenjohtaja kautensa. Asiat tulevat ratkaistaviksi riippumatta omista pyrkimyksistä.

Huomattava osa kauden sisällöstä tulee edellisen ja seuraavan puheenjohtajamaan kanssa yhdessä laadittavasta ns. trio-ohjelmasta. Sillä on nyt omat haasteensa: Suomen kanssa ohjelmaa tekevät uudemmat jäsenmaat Romania ja Kroatia.

Silti puheenjohtajamaa voi nostaa omia tärkeinä pitämiään teemoja EU-pöydälle. Viro piti ansiokkaasti esillä digitalisaatiota. Nykyinen puheenjohtaja Bulgaria profiloituu Länsi-Balkanin kysymyksillä ja järjestää toukokuussa Sofiassa aiheesta huippukokouksen.

Suomen oman ohjelman valmistelu on aloitettava viipymättä. Onnistuminen edellyttää yhteistä näkemystä ja sitoutumista. On hyvä, että pääministeri järjestää eduskuntaryhmille pyöreän pöydän keskusteluja puheenjohtajuuden painopisteistä ja suuressa valiokunnassa käsitellään asiaa, mutta myös kansalaisyhteiskunta työmarkkinajärjestöt mukaan lukien on osallistettava työhön.

Suomelle luontevia teemoja esille otettaviksi ovat muun muassa sosiaaliseen ulottuvuuteen ja pohjoismaiseen malliin liittyvät kysymykset, osaaminen, koulutus ja kulttuuri, kiertotalous sekä pohjoiset yhteydet.

Tärkeintä on, että puheenjohtajamaan toiminta vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä. EU:n yhtenäisyys ja toimintakyky ovat ensiarvoisen tärkeitä globaalin voimatasapainon murroksessa. Suurvaltojen maailmassa Suomen kaltainen maa on turvaton. Kauppasodan uhka on ilmeinen, ja voimaa käytetään entistä avoimemmin. Tarvitaan vahvaa EU:ta turvaamaan vapaakauppaa sekä demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota.

Suomen on oltava tiiviissä yhteydessä Saksaan ja Ranskaan ja edistettävä unionin uudistumista sekä yhteistyön syvenemistä. Samalla on varmistettava, että ovet tiivistyvään unioniin ovat avoinna kaikille jäsenmaille.

Kirjoitus on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 23.3.

Tags