Väärää politiikkaa

02.02. 2018

Mauno Koivistolta on jäänyt elämään lausahdus väärästä talouspolitiikasta. Tehty politiikka on aina väärää, kyse on vain siitä kenen kannalta ja miltä kannalta, Koivisto fundeerasi.

Opposition arvostellessa hallituksen talouslinjaa se pistetään aseman piikkiin: oppositiosta kuuluukin arvostella vallanpitäjien edesottamuksia.
Nyt kuitenkin hallituksen talouspolitiikkaa on käynyt arvostelemaan myös riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto, jonka arvovaltaisiin jäseniin kuuluu muun muassa Oulun yliopiston taloustieteen professori Mikko Puhakka.

Neuvoston havainnot osuvat monin paikoin yhteen sen kritiikin kanssa, mitä olemme oppositiosta esittäneet ja mitä olemme kirjanneet SDP:n vaihtoehtobudjettiin.

Olemme puhuneet johdonmukaisesti hallituksen talouspolitiikan kolmesta heikosta kohdasta: tuloeroista, koulutuksesta ja veronalennusten vaikutuksesta julkisen talouden kestävyyteen. Samat huomiot sisältyvät arviointineuvoston analyysiin.

Tuloerot ovat Suomessa yhä kansainvälisesti vertaillen pienet, mutta huolestuttavaa on kehityksen suunta. Sipilän hallituksen päätöksillä on tietoisesti kasvatettu tuloeroja: neuvosto viittaa eduskunnan tietopalvelun laskelmiin, jotka osoittavat hallituksen päätösten heikentävän kaikkein eniten pienituloisimman kymmenyksen tuloja, kun taas suurituloisimman puolikkaan tulot kasvavat.

Arviointineuvosto kiinnittää huomiota koulutusleikkauksiin. Ne vaarantavat pitkän aikavälin tuottavuuskehityksen, minkä ohella osa koulutuksen ulkopuolisista nuorista uhkaa syrjäytyä.
SDP on nostanut vaihtoehtobudjetissaan voimakkaasti koulutuspolitiikan esille: olemme esittäneet varhaiskasvatusoikeuden palauttamista sekä toisen asteen oppivelvollisuutta. Se olisi viisas sijoitus tulevaisuuteen. Myös arviointineuvosto viittaa oppivelvollisuuden laajentamisen myönteisiin vaikutuksiin.

Talous kasvaa Suomessa nyt ripeästi. Kasvu on käynnistynyt kaikilla Suomen päämarkkina-alueilla, ja se on laaja-alaista. Hyödymme investointihyödykkeiden kasvaneesta kysynnästä.

Suotuisan suhdanteen takana näköpiirissä on kuitenkin paluu matalan kasvun aikoihin, minkä ajureina ovat työvoiman supistuminen sekä matala tuottavuus. Talouspolitiikassa viisasta olisikin varautua tuleviin heikon kasvun vuosiin.

Arviointineuvosto huomauttaa aivan oikein suhdannetta vahvistavasta finanssipolitiikasta: veronalennuksia ei ole mitoitettu noususuhdanteeseen sopivaksi, vaan kysyntää lisätään nyt suhdannetta kiihdyttäen. Samalla veronalennuksin luodaan painetta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydelle. Tavoite tasapainosta karkaa. Se on varmasti kaikkien kannalta väärin.