Puhe maakuntaliiton loppiaisvastaanotolla: Tulevaisuuteen suuntaamme yhdessä

07.01. 2018

Pohjois-Pohjanmaan liitto loppiaisvastaanotto
Tervetuliaspuhe Tytti Tuppurainen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja
6.1.2018 klo 18 Madetojan sali, Oulu

Arvoisat juhlavieraat,
hyvät naiset ja herrat,
arvoisa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaväki

Lämpimästi tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan liiton jo perinteeksi muodostuneelle loppiaisvastaanotolle. Tämä on nyt yhdeksäs kerta, kun kokoonnumme viettämään loppiaista yhdessä maakuntaväen voimin. Teitä kanssani vastaanottamassa olivat kättelemässä maakuntahallituksen puheenjohtaja Matias Ojalehto sekä maakuntajohtaja Pauli Harju, minä olen Tytti Tuppurainen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja.

Paikalla on myös liiton kunnallisvaaleihin perustuvan muun uuden luottamushenkilöjohdon edustajia: valtuuston varapuheenjohtaja Kalervo Ukkola sekä hallituksen varapuheenjohtaja Mika Flöjt. Yhdessä huolehdimme, että iltanne täällä Madetojan salilla sujuu miellyttävästi.

Hyvät kuulijat,

Vuodenvaihteen juhlapäivät ovat johdattaneet meidät vuoteen, jolloin on kulunut 100 vuotta Suomea repineestä sisällissodasta. Ensimmäinen maailmansota kaatoi Euroopan vanhan vallan 1918. Uudet ja itsenäistyvät valtiot syntyivät sekasortoiseen ja levottomaan tilanteeseen. Suomi oli syntynyt edellisenä vuonna keskelle suursodan maailmaa, köyhänä, sisäisesti kahtiajakautuneena.

Järjestysvallan kaatuminen Venäjän vallankumouksen seurauksena sekä pettymys parlamentaariseen toimintaan johtivat kohtalokkaaseen virheeseen, siihen että osa työläisistä tarttui aseisiin ja päätti nousta kapinaan. Sekä punaisten että valkoisten puolella syyllistyttiin hirvittävään väkivaltaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Sisällissodan merkitys on oikeastaan siinä mitä se ei merkinnyt. Se ei merkinnyt Suomen siirtymistä osaksi bolshevistista neuvostovaltaa, eikä se myöskään merkinnyt kostonhimoista oikeistodiktatuuria. Suomen ihme on se, että jo sotaa seuraavana vuonna järjestettiin vapaat vaalit, joiden ehdokasasettelua ei rajoitettu. Vaaleissa maanpetoksesta syytetty työväenliike nousi eduskunnan suurimmaksi voimaksi. Kansanvalta oli kestänyt lähes ylivoimaisen testin, ja parlamentarismi, demokratia, lujittivat asemansa.

Vaikka alueemme jäi sodan varsinaisten rintamalinjojen taakse, käytiin taisteluja myös maakunnassamme. Ratkaisevat taistelut Oulun asemasta käytiin 3. helmikuuta eteläpohjalaisten suojeluskuntalaisten vahvistuksella. Jälkipolville tapahtumasta kertoo monille ihmisille tuntemattomaksi jäänyt Oulun Vapaudenpatsas Mannerheimin puistossa.

Myös muualla alueellamme oli yhteenottoja: esimerkiksi maaliskuun lopulla Paanajärven itäpäässä käytiin kahakka, mutta kuusamolaisten kerrotaan viisaasti välttäneen taisteluita molemmin puolin heti ensimmäisten laukausten kaiuttua.

Erityisen rujo ja murheellinen jälki jäi sodan jälkiselvittelyissä perustetuista vankileireistä. Etenkin Raahessa Porvari- ja kauppakoulun alueella toiminut vankileiri tunnettiin pahamaineisena korkean kuolleisuutensa vuoksi. Raahessa epäinhimillisissä oloissa kuoli noin 18 prosenttia vangeista, mikä oli koko valtakunnassa neljänneksi korkein luku. Raatin vankileirillä Oulussa kuoli vangeista 4-5 prosenttia, mitä on selitetty pakkotyön vaatimalla paremmalla ravitsemuksella.

Menneisyyden kanssa on välttämätöntä tehdä tiliä. Jokaisen sukupolven on tehtävä sovintoa, jotteivat historian julmuudet ole kansankiihottajille aina vain uusien vastakkainasettelujen käyntivoimaa. Tänä vuonna voimme muistaa sodan hirveydet ja päättää taas uudestaan, ettei koskaan enää. Niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin koko Suomessa olemme yhdessä vahvat.

Hyvät kuulijat,

Suomen menestystä ovat tukeneet vahvat instituutiot. Tänä vuonna olemme synnyttämässä maahamme uutta instituutiota, kun hallituksen sote- ja maakuntauudistus etenee. Mikäli hallituksen kaavailut toteutuvat, maakuntavaalit pidetään vielä tänä vuonna lokakuussa. Viimeistään tällöin uudistus koskettaa kaikkia äänioikeutettuja kansalaisia.

Uuden maakunnan on määrä aloittaa vuoden 2020 alusta. Uusi maakunta on kansanvaltainen uusi hallinnontaso, joka vastaa kattavasti paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista myös monista muista asioista. Maakunnille siirretään ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen, nykyisten maakunnan liittojen sekä kuntien tehtäviä.

Muutos on huomattava, ellei jopa historiallinen. Työ muutoksen toteuttamiseksi alueellamme on käynnissä, ja valmisteluun on kiinnitetty runsaasti niin maakunnan parhaita virkamiesvalmistelun asiantuntijoita kuin luottamushenkilöitä. Panostus on oikein, vaikka samaan aikaan on varmistettava maakunnan liiton ja muiden toimijoiden normaalien toimintojen ja töiden sujuminen. Työ eduskunnassa etenkin uudistuksen valinnanvapauteen liittyvässä lainsäädännössä on vielä alkutekijöissään.

Uudistuksen eniten keskustelua herättänyt yksityiskohta varsinaisten sote-palveluiden rinnalla on kysymys kasvupalveluista. Kuinka parhaiten jakaa tehtäviä elinkeinopolitiikassa; mikä on ihanteellinen työnjako työllisyyden ja yrittäjyyden, työn ja kasvun, edistämisessä maakunnan, sen kuntien ja keskuskaupungin kesken?

Alueellemme asia on tärkeä. Voimme iloita työttömyyden vähentyneen viime vuotisesta liki neljällä tuhannella, mutta työttömyys on maakunnassa edelleen korkealla. Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Pohjanmaalla marraskuun lopussa 21 800. On varmistettava, että maakunnalla on kaikissa tilanteissa parhaat edellytykset ja kannustimet työttömyyden hoitoon ja kasvun edistämiseen. Palveluja on oltava joustavasti saatavilla, valittiinpa työttömyyden hoitoon kansalaisia kiihdyttänyt aktiivimalli tai asiantuntijoiden arvostelema vastikkeeton perustulomalli.

Rima meillä on asetettu korkealle: Maakuntavaltuuston joulukuussa hyväksymässä maakuntaohjelmassa asetetaan tavoitteeksi kymmenen tuhatta uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä sekä nuorisotyöttömyyden puolittaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmassa tehdään kumppanuuslupaus, jossa maakunnan kaikki toimijat, yritykset, julkishallinto ja asukkaat, haastetaan mukaan. Hyvinvointia voimme synnyttää vain laajalla yhteistyöllä. Visionamme on Pohjois-Pohjanmaa, joka on pohjoisen kasvun ja hyvinvoinnin veturi.

Arvoisa juhlaväki,

Alkanut vuosi 2018 on paitsi sisällissodan 100-vuotismerkkivuosi ja mahdollinen maakuntavaalivuosi, niin myös kulttuurin juhlavuosi. ”On kaksi voimaa, jotka voivat siirtää vuoria: satu ja usko!”. Näin lausui rakastettu satusetä Sakari Topelius, jonka syntymästä tulee reilun viikon päästä 200 vuotta.

Topelius oli kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori, jolla oli myös kiinteät siteet maakuntaamme ja Ouluun. Topeliuksen isoisä Mikael Toppelius tunnetaan useista alueemme puukirkkojen maalauksista, muun muassa Haukiputaan ja Siikajoen kirkoissa.

Sakari itse kävi koulua Oulun triviaalikoulussa, nykyisessä normaalikoulussa, vuosina 1829-1832. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuu Koivu ja tähti, jonka mukaan on nimetty kulttuurikeskus Muhoksella, missä on myös Topeliuksen muistokivi. Tarina kertoo sadun keinoin Topeliuksen esi-isän kaappauksesta Muhoksen piilopirtiltä Venäjälle isonvihan aikaan. Tarinan kotimatkalla ainoa opaste oli pihalla kasvanut koivu, jonka oksilla linnut olivat laulaneet ja oksien välistä tähdet välkkyneet.

Koivu ja tähti muistuttavat meitä aina perille pääsystä, kodista. Me voimme olla ylpeitä kodistamme Pohjois-Pohjanmaalla, sen kunnissa ja kaupungeissa. Olemme lunastaneet paikkamme alueiden Euroopassa, ja voimme täysivaltaisina tehdä yhteistyötä ympäröivän maailman kanssa. Tiedämme mistä tulemme, ja tulevaisuuteen suuntaamme yhdessä.

Tervetuloa vastaanotolle vielä kerran!

Seuraavaksi pyydän maakuntahallituksen puheenjohtaja Matias Ojalehtoa ja maakuntajohtaja Pauli Harjua tänne lavalle Pohjois-Pohjanmaa –palkinnon luovuttamista varten.

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista