Kestävän talouskasvun edellytyksiä on vahvistettava

28.06. 2017

Eduskunta on keskustellut tällä viikolla talouspolitiikasta.

Suomen talous ja Suomen hyvinvointi riippuvat kansainvälisen talouden kehityksestä. Ilman kansainvälistä kysyntää meillä ei ole vientiä, jolla maksamme elintasoomme kuuluvan tavaroiden ja palveluiden tuonnin. Suomen suhdannevaihteluiden perussyynä on usein juuri kysynnän lasku tai nousu tärkeimmissä vientikohteissamme.

Hallitusta ja hallituksen talouspolitiikkaa ei silti voi vapauttaa vastuusta. Se on avainasemassa, kun sopeudumme kansainvälisen talouden muutoksiin. Se on myös avainasemassa, kun pidämme huolta pitkän aikavälin kasvuedellytyksistä.

Kansainvälisiin suhdanteisiin sopeutumisen sijaan hallitus on valinnut linjansa katsoen poliittista tarkoituksenmukaisuutta. Leikkaukset tehtiin siinä toivossa, että ne unohtuvat vaaleihin mennessä. Rakenteellisissa toimissa pääpaino on ollut hallituspuolueiden mielitekojen toimeenpanossa.

Suhdannetilanne on tällä hetkellä poikkeuksellisen suopea. Vientikysyntä kasvaa. Toiveita on, että eri puolilla maailmaa patoutuneet investoinnit lähtevät purkautumaan, mikä tukee erityisesti meitä. Kuluttajien luottamus on hyvä, mikä ylläpitää kotimaista kysyntää. Näiden perustalle on alettu varovaisesti kasvattaa myös kotimaisia investointeja. Osatekijät ovat kohdallaan.

Hyvään suhdanteeseen sopeutuminen edellyttäisi nyt jonkin verran tiukempaa finanssipoliittista linjaa. Säästökohteita ei pitäisi olla vaikea löytää. Esimerkiksi elinkeinojen tuet kaipaisivat harventamista joka tapauksessa. Noususuhdanne antaisi siihen tilaisuuden kasvua ja työllisyyttä vaarantamatta.

Suhdannesopeutusta tärkeämpää on kuitenkin tulevaa kasvua turvaava rakennepolitiikka. Kun nyt puhumme hyvästä suhdannetilanteesta, puhumme kahden prosentin kasvusta ja uutena normaalina pidämme noin prosentin kasvua. Nämä luvut eivät riitä turvaamaan julkisen talouden kestävyyttä ja kotitalouksien odotuksia tulevasta ansioiden noususta. Pettymyksiä on luvassa, niin palveluiden tasoon kuin tulevaan verotukseenkin.

Rakennepolitiikassa, korkeamman kasvu-uran saavuttamisessa, on panostettava tuotannontekijöihin. Julkinen valta voi huolehtia kasvun tarvitsemasta pääomapanoksesta huolehtimalla infrastruktuurista. Infraohjelmassa tarvitsemme nopeiden aloitusten sijaan pitkäjänteisen suunnitelman liikenneverkon kunnon ylläpitämisestä ja parantamisesta.

Tärkein tuotannontekijä on kuitenkin työvoima, jonka tarjonnasta ja tuottavuudesta on pidettävä huolta.

Hallituksen on viipymättä purettava päivähoidon leikkaukset ja toteutettava perhevapaauudistus, vaikkapa sellaiselta pohjalta, joka on saanut tukea niin hallituspuolue Kokoomuksesta kuin palkansaajajärjestö SAK:lta. Päivähoidon turvaaminen helpottaa suoraan työhön palaamista perhevapailta. Lisäksi sillä on välillisiä vaikutuksia, kun työttömien on helpompi etsiä ja ottaa vastaan työtä.

Työn tuottavuuden heikko kehitys on maailmanlaajuinen huolenaihe. Käytössä ja näköpiirissä olevan teknologian kehitys vaikuttaa tuottavuuteen liian kapealla alalla. Talouskasvu vaatii työpanosta, joka on vähenemässä ikärakenteen muuttuessa.
Voimme vaikuttaa tuottavuuteen huolehtimalla osaamisen kehittämisestä. Suomen hyvinvointi on kohentunut yhtä jalkaa koulutuksen kanssa. Nyt meneillään oleva kehitys, jossa koulutustaso on heikkenemässä, on uhka tulevalla hyvinvoinnille. Enemmänkin: kyseessä on pian kansallinen hätätila.

Suomen hyvinvointi riippuu kansainvälisen talouden kehityksestä ja omasta kyvystämme hyödyntää mahdollisuuksia ympäri maailmaa. Se edellyttää avoimuutta. Se edellyttää, että olemme mukana ja aktiivisesti myötävaikuttamassa EU:n yhteistyön tiivistymiseen. Se edellyttää, että olemme EU:n kaikissa ytimissä.

Se edellyttää myös sitä, että Suomi ja EU tukevat maailmanlaajuista vapaakauppaa ja siihen liittyen työvoiman ja pääomien liikkuvuutta. On päästävä sopimukseen Japanin kanssa. Myöskään Yhdysvaltain ja EU:n TTIP-sopimusta ei saa päästä raukeamaan. EU:n sisällä meidän on ponnekkaasti purettava raja-aitoja muualle maailmaan. Suomi menestyy vain vapauden ja yhteistyön avoimessa maailmassa.