Teollisuuspolitiikalla luodaan edellytykset uusille menestystarinoille

22.01. 2017

Suomen on suunnattava sellaiseen elinkeinoympäristöön, jossa syntyy mahdollisimman paljon kaupallisia menestystarinoita. Tarvitaan uusia yrityksiä, kasvuyrityksiä, isoja kotimarkkinayrityksiä ja kansainvälisesti menestyksekkäitä hankkeita.

Valtiovaltana meidän on pystyttävä tarjoamaan kilpailukykyinen toimintaympäristö olipa sitten kyse säädöksistä, verotuksesta infrastruktuurista, T&K -toiminnasta tai muista yritysten toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Aivan keskeistä on koulutus. Osaavat ihmiset tuovat yrityksiin henkistä pääomaa. Ilman sitä yritykset kuihtuvat, niin kuin ne kuihtuvat myös kassavirran tyrehtyessä.

Työmarkkinaosapuolilla on tärkeä tehtävä. Ilman kiky-sopimusta olisivat nykyisen hallituksen teollisuuspoliittiset saavutuksen kutakuinkin olemattomat. Mutta on myös muistettava, että liiketoiminnan kilpailukyky syntyy yrityksissä itsessään. Niiden on luotava ja säilytettävä oma kilpailuetunsa jatkuvan uudistumisen kautta. Yrityksillä on vastuu omasta menestymisestään, mutta ne eivät toimi tyhjiössä vaan osana omaa yhteiskuntaansa ja yhteisöä. Siksi olisi luonnollista että suomalaiset yritykset olisivat kiinnostuneita kotimaansa kehittämisestä.

Kilpailu on lähes aina kansainvälistä. Emme voi alistua käymään työoloista tai standardeista huuto-kauppaa alenevin hinnoin. Meidän on oltava päättäväisiä ja neuvoteltava EU:n koko voiman avulla kansainväliset kauppasopimukset, jotka turvaavat myös suomalaisyritysten pääsyn markkinoille ja samalla vahvistavat meille olennaiset reunaehdot.

YK:ssa olemme olleet hyväksymässä kestävän kehityksen tavoitteita. Niihin kuuluu myös säällinen työ, ja se tarkoittaa säällistä työtä sekä Suomessa että muissa maissa.

Teollisuuspolitiikka on ennen muuta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa. Meidän pitää muistaa, että innovaatioiden taustaksi tarvitaan myös vahvaa perustutkimusta. Meille oululaisille tämä on tuttu tosiasia.

Menestystarinat vaihtelevat teollisessa ajassa. Suomenkin teollisesta ja vahvasta design -historiasta voidaan luetella monia hienoja esimerkkejä. Valtiovalta ei niitä ole synnyttänyt, mutta Suomen hyvät edellytykset ovat varmasti auttaneet monen yrityksen nousua. Valtiovalta ei voi poimia etukäteen menestyjiä, ei myöskään leimata mitään toimialaa menetetyksi. Lainsäädännön kautta voi kuitenkin herätä kokonaan uutta kysyntää. Ympäristönormien tiukentuminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen on tästä esimerkki. On syntynyt uusi markkina, jolle on tullut sekä aivan uusia yrityksiä että uuteen kysyntään vastaavia perinteisiä yrityksiä. Cleantech on jo pitkään ollut Suomelle merkityksellinen, ja siitä on tullut kansainvälisesti huomattava toimiala. On todellakin edetty ilahduttavan pitkälle niistä ajoista, jolloin itse olin vasta 18-vuotiaana nuorena perustamassa Oulun Ekotuote Oy:ta. Kiertotaloudesta kannattaa todellakin pitää ääntä.

Suhtaudun arvostavasti myös perinteiseen teollisuuteen, joka ottaa käyttöön uutta teknologiaa, löytää uusia partnereita, ruokkii alueellaan vahvaa alihankintayritteliäisyyttä ja voi nousta uudelle elinkaarelle. Toimintatavat muuttuvat, robotisaatio vaikuttaa radikaalista tuotantomuotoihin ja kustannusrakenteeseen. Vain voimakkaasti ja nopeasti uusiutuva sekä kysyntään oikein vastaava yritys voi synnyttää uusia työpaikkoja korvaamaan jo menetettyjä. Tuottavuuden kasvu luo palkkavaraa, mikä puolestaan lisää verotuloja ja edistää hyvinvointivaltion rahoitusta.

Teollisuusvientiin sisältyy jo sangen huomattava määrä palveluosaamista. On tärkeää, että meillä on kehittyvä palvelutalous ja palveluvienti. Meillä pitäisi olla maailmanluokan markkinointi-, myynti- ja rahoituspalveluita. Tässä on varmaankin paljon kehitettävää.

% kommenttia to “Teollisuuspolitiikalla luodaan edellytykset uusille menestystarinoille”

  1. Markku Mattila

    Hyvä Tytti

    maastamme puuttuu myös ajankohtainen tulevaisuuteen tähtäävä teollisuuspolitiikka. Siinä valtion rooli voi olla ja sen pitää olla taas merkittävä. Markku Kuisman kirja valtionyhtiöistä on tässä ajatuksia antava.
    Teollisuuspolitiikan osa pitää olla tutkimus- ja innovaatiopolitiikka. Uuden kestävän teollisuuden pitää perustua osaamiseen. Tutkimuksen merkitys uusien läpimurtojen kannalta on keskeinen. Sen vuoksi on käsittämätöntä että Sipilän hallitus leikkaa yliopistojen ja tutkimuksen määrärahoja ja erityiseste TEKESin rahoja, jonka tehtävä juuri on yhdessä yritysten kanssa hyödyntää tutkimuksen tietoja. Samaan aikaan hallitus puhuu yliopistojen ja yritysten yhteistyöstä ja tutkimuksen kaupallistamisesta. Tuntuu pahalta kuulla tuollaista puhetta kun itse heikennetään tutkimuksen ja yritysten yhteistyön edellytyksiä.