Tiedote: Demarit vaativat: lisää EU-rahaa Suomeen

Kuvassa kansanedustajat Tytti Tuppurainen ja Lauri Ihalainen

Eduskunnan suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan demarikansanedustajat vaativat Euroopan strategisten investointien ESIR-rahaston tehokkaampaa hyödyntämistä Suomessa. Edustajat jättivät asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen 28.9. Euroopan investointipankin yhteydessä toimiva ESIR tarjoaa rahoitusta taloudellisesti kannattavien, muun muassa liikennehankkeiden toteuttamiseen EU-jäsenvaltioissa.

– Viime vuonna perustettu rahasto on lähtenyt Suomessa hitaasti liikkeelle, vaikka sen avulla on saatu aikaiseksi jo 116 miljardin euron investoinnit ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa on tälläkin hetkellä meneillään yli kymmenen rahoitusta saanutta hanketta. Suomessa ainoastaan Pasilan Tripla-keskus ja Äänekosken biotuotetehdas ovat toistaiseksi saaneet ESIR-rahaa, sanoo suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi hiljattain EU:n tilaa käsittelevässä puheessaan, että rahaston voimassaoloaikaa pidennetään ja rahoituskapasiteettia kaksinkertaistetaan ainakin 500 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä investointien vauhdittamiseksi.

– Rahaston kokoa aiotaan kasvattaa, joten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen olisivat entistä paremmat. Kysymmekin hallitukselta, miksi Suomessa ei ole enempää ESIR-rahoitusta saaneita hankkeita ja miten rahaston koon kasvattamiseen on varauduttu. Suomi ja muu Eurooppa kärsivät pahasta investointivajeesta. ESIR-rahaa olisi nyt tärkeää saada Suomessa etenkin liikennehankkeisiin ja arktiseen osaamisen hankkeisiin, esimerkiksi Jäämeren ratayhteyteen liittyen, toteaa entinen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– Talous ei kasva vieläkään siihen malliin kuin on toivottu. Kasvua ja työllisyyttä lisääviä investointeja kuitenkin tarvitaan, ja ESIR-rahoituksen tuella tärkeisiin hankkeisiin voidaan saada mukaan myös muita rahoittajia. Kyseessä voi olla valtavan suuri mahdollisuus, jota ei saa hukata. Esimerkiksi arktiselle alueelle haluaa moni muukin, ja Suomen on oltava todella aktiivinen, jos haluamme olla johtava arktisen osaamisen maa. Hallitukselta peräänkuulutetaan nyt kunnianhimoista, strategista otetta eri rahoituslähteiden hyödyntämiseen, painottaa Tuppurainen.

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittivat Tytti Tuppuraisen ja Lauri Ihalaisen lisäksi kansanedustajat Timo Harakka, Sanna Marin, Jukka Gustafsson, Riitta Myller, Maarit Feldt-Ranta, Ville Skinnari, Johanna Ojala-Niemelä ja Maria Tolppanen.

LISÄTIETOJA:
Tytti Tuppurainen, 040 084 0594
Lauri Ihalainen, 040 561 9721

Kommentit

Jätä kommentti