Pitääkö pienituloisten menettää eniten?

 

Maalaisliiton eli nykyisen Keskusta-puolueen pääideologi Santeri Alkio jätti väkevän testamentin: ”Älkää unohtako köyhän asiaa”. Vähävaraisten aseman kohentaminen on ollut suomalaisen yhteiskuntapolitiikan ytimessä. Sosiaalipolitiikalla on pyritty takaamaan kaikille kohtuullinen elintaso. Suomalainen hyvinvointivaltio on ollut turvatun toimeentulon ja tasaisen tulonjaon maa: tuloerot ovat pitkään olleet maailman pienimpien joukossa. Köyhän asia on ollut yhteinen.

Keskusta-puolueen ollessa nyt pääministeri Juha Sipilän johdolla hallitusvastuussa vaikuttaa huolestuttavasti siltä, että Alkion oppi on hälvennyt ajatuksista. Hallituksen säästöt eivät kohtele eri tulonsaajaryhmiä tasapuolisesti, vaan pienituloiset menettävät eniten.

Tästä on nyt tutkittua tietoa. Kelan tutkija Elina Ahola selvitti tuoreessa julkaisussaan kuinka Sipilän hallituksen budjetin etuusleikkaukset vaikuttavat eri väestöryhmien tuloihin ja tuloeroihin. Tulos on murheellinen: köyhyys pahenee ja tuloerot kasvavat.

Hallitus leikkaa ensi vuoden alusta kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia, joita ovat muun muassa työmarkkinatuki, peruspäiväraha, kotihoidontuki, kansaneläke ja takuueläke. Myös lapsilisiä leikataan.

Tästä seuraa Kelan Elina Aholan tutkimuksen mukaan valtaosalle kotitalouksista suurimmillaan 100 euron menetykset vuodessa. Tulokymmenyksittäin tarkasteltuna ne kotitaloudet, jotka häviävät yli sata euroa, kuuluvat kolmanneksi pienituloisimpaan kymmenykseen. 51-100 euron menetykset osuvat toiseksi pienituloisimpiin.

Toimeentulotuki suojaa onneksi kaikkein vähävaraisimpia (toisaalta osa leikkausten säästöistä muuttuu kuntien toimeentulotukimenojen kasvuksi). Suurituloisia leikkaukset eivät lapsilisää lukuun ottamatta koske.

Hallituksen politiikka kasvattaa eriarvoisuutta. Vaikka toive jättää perintöä jälkipolville on helppo ymmärtää, voi perustellusti kysyä, onko nyt oikea aika perintöveron kevennykselle. Entä, onko juuri nyt oikea aika lanseerata erikoiselta kuulostava metsälahjavähennys? Miksi kilpailukykysopimuksen vastineeksi luvattuja veronkevennyksiä ei kohdisteta pieni- ja keskituloisille?

Suomessa on jo nyt 126 000 köyhissä perheissä elävää lasta. Köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu on paitsi inhimillisesti myös yhteiskunnallisesti huolestuttavaa. Eriarvoisuus ruokkii populistisia ja rasistisia ääriliikkeitä, jotka horjuttavat yhteiskuntarauhaa. Minkään väestöryhmän tai kenenkään yksittäisen ihmisen tilannetta ei pidä ajaa epätoivoiseksi. Sosiaalipolitiikalla täytyy tukea yhteiskunnan kestävyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Luulen, että Santeri Alkio muistuttaisi nyt tästä.

 

(Kolumni Kalevassa 14.9.2016)

Kommentit

Jätä kommentti