Puhe eduskunnan naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnossa

01.06. 2016

”Minä kumminkin käytän puheenvuoroa”. Arvoisa puhemies! Näin lausui maamme 19 ensimmäisen naisen joukossa eduskuntaan valittu Miina Sillanpää puolustaessaan oikeuttaan puhua aviottomien äitien ja lasten asemasta mieskollegan halutessa siirtyä ”muihin, ehkä tärkeämpiin asioihin”.

Miina piti rohkeasti linjansa, ja tänä päivänä hänet tunnetaan niin maamme ensimmäisenä naisministerinä kuin ensi- ja turvakotien perustajana.

Puhemies,

Vuosi 1906 oli kansanvallan käännekohta. Suomi laati ensimmäisenä maailmassa valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain, jossa säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja sen mukainen vaalikelpoisuus. Yleinen äänioikeus tarkoitti sitä, että poliittiset oikeudet annettiin kaikille, niin naisille kuin säätyihin kuulumattomille miehillekin. Yhtäläinen tarkoitti sitä, että jokaisen ääni oli samanarvoinen. Äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui, kun myös köyhälistö sai äänen.Pohja maamme tasa-arvolle ja demokratialle valettiin.

Ärade fru talman!

Sukupuolten tasa-arvo on edellytys sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle, kestävälle kehitykselle ja rauhalle. Hyvinvointiyhteiskunta rakentuu kaikkien tasa-arvolle. Talouden taantuma tai koventuneet arvot eivät saa johtaa eriarvoisuuden kasvuun – samat oikeudet terveydenhuoltoon, koulutukseen tai vähimmäistoimeentulon turvaan kuuluvat kaikille. Yhdenvertaisuuden vaade koskee niin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kuin vammaisia ja eri kieliryhmiä.

Vi måste också försäkra att det inte skapas nya former av ojämlikheter, till exempel gällande kunskapen av svenska språket, matematik eller förståelsen av historia.

Yleinen äänioikeus saavutettiin naisten ja edistyksellisten miesten yhteistyöllä. Tänäänkin tasa-arvoon tarvitaan niin naiset kuin miehet. Yhdessä haluamme vapauttaa yksilöt sukupuoleen kahlehdituista normiodotuksista. Hameen käyttäminen ei saa olla synonyymi heikkoudelle eikä naisesimiehen ole pakko olla hyvä jätkä. Feminismi on kannatettava aate naisille ja miehille.

Tämän päivän tasa-arvopolitiikkaan kuuluu myös miesten aseman kohentaminen siellä missä se kohennusta kaipaa. Poikien koulunkäyntiin on panostettava, miesten terveydestä on huolehdittava. On parannettava eroperheiden isien asemaa. On silti varmistettava, että huoltajuuskiistoissa viranomaiset tunnistavat mahdolliset perheväkivalta- tai mielenterveysongelmat.

Jo ensimmäiseen eduskuntaan valitut naiset puhuivat taas otsikoihin nousseesta naisten katurauhasta ja tarpeesta saada suojaa perheväkivallalta. Tämä työ on yhä kesken.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä esittää, että naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanosta ja riittävien turvakotipaikkojen perustamisesta laaditaan selkeä toimeenpanosuunnitelma. Olemme sen velkaa 110 vuotta asiaa esillä pitäneille naisille ja etenkin tuleville sukupolville. Tulkoon se päivä, jolloin naisrauha on totta ja jokaisen arki turvallista!

Arvoisa puhemies!

Tasa-arvo ei ole luonnonlaki. Ehkä nyt todistamme jonkinlaista pysähtyneisyyttä tai jopa taka-askelta. Naisten osuus politiikan johtotehtävistä on silmiinpistävän pieni. Samapalkkaisuus ei ole edennyt, vaikka tavoite asetettiin jo vuonna 1963. Yhä edelleen valtaosa koti- ja hoivatyöstä lankeaa naisille.

Sosiaalidemokraatit kehottavat kunnianhimoiseen perhevapaauudistukseen, jotta naisten työmarkkina-asemaa voidaan parantaa. On mentävä rakenteisiin, jotka ylläpitävät epätasa-arvoa.

On myös huolella selvitettävä varhaiskasvatukseen tehtyjen leikkausten ja maksujen vaikutukset naisten työllisyyteen. Selvää on, että kotona tehtävä hoitotyö on arvostuksensa ansainnut. Mikäli kuitenkin tarkoituksellisesti heikennetään lasten päivähoidon saatavuutta, on politiikka väärää. Pienten lasten vanhempien, erityisesti naisten, on voitava luottaa siihen, ettei perheenlisäys automaattisesti tarkoita työelämästä sivuun astumista.

Arvoisa rouva puhemies!

Miina Sillanpään syntymästä tulee tänä vuonna 150 vuotta. Mistä Miina nyt käyttäisi puheenvuoroa? Meidän aikanamme heitä, jotka puhuvat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden puolesta, koetetaan vihapuhein hiljentää. Emme kumminkaan saa vaieta, vaan monikulttuurisuuden ja täältä turvaa etsivien hädänalaisten auttamisen puolesta on puhuttava. Vihapuheelle on oltava nollatoleranssi. Ilman sananvapautta ei ole demokratiaa, eikä ilman demokratiaa ole tasa-arvoa.

110 vuotta yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta antaa aihetta juhlaan. Se velvoittaa jatkamaan tasa-arvotyötä. Siksi käytän puheenvuoroa. Työ ei saa herpaantua. Pienen kansan etu on turvata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet. Työ ei ole vain naisten. Tasa-arvo on yhteinen asia. Ärade fru talman, det är vår sak.

Kuvassa sosiaalidemokraattiset naisedustajat ja feministinä tunnettu Erkki Tuomioja ennen juhlaistuntoa 1.6.2016.

Kuvassa sosiaalidemokraattiset naisedustajat ja feministinä tunnettu Erkki Tuomioja ennen juhlaistuntoa 1.6.2016.

 

% kommenttia to “Puhe eduskunnan naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlaistunnossa”

  1. Valtsu

    Hyvä ja tarpeellinen puhe. Kiitos Tytti.