Vappupuhe 1.5. Oulu, Kempele, Raahe 2016

01.05. 2016

Vappupuhe 1.5. 2016
Oulu, Kempele, Raahe

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen

Hyvä vappuväki,

Kun vietämme vappua, niin mitä oikein juhlimme? Vapusta tuli työläisten juhla, koska Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat vuonna 1884 kahdeksantuntista työpäivää 1.5.1886 alkaen. Mielenosoittajien ja poliisien välisessä yhteenotossa kuoli ainakin 10 työläistä. Seuranneissa kahakoissa pidätettiin useita mielenosoittajia, jotka tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin. Vuonna 1889 työläisten Toinen internationaali päätti Pariisin Kongressissa, että mielenosoitusten uhreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta 1890. Päivästä tuli työväen mielenosoituspäivä.

Säännöllisen vapunpäivänvieton työväenjärjestöt aloittivat Suomessa 1902. Tavoitteena ollut kahdeksan tunnin työpäivä täyttää Suomessa sata vuotta marraskuussa 2017 – samana vuonna kun vietetään maamme itsenäisyyden satavuotisjuhlaa. Työväenliike on, niin meillä kuin muuallakin, ollut vertaansa vailla oleva edistysliike.

Nyt Suomi on pysähtynyt paikalleen. Suomen talouden kehitystä mittaava kansantuote on vuoden 2009 talouskriisiä alemmalla tasolla. Se ei ole muutamaan vuoteen liikahtanut. Tilastolukemat eivät tietenkään kerro kaikkea meidän elämästämme. Niihin ei sisällytä perheitä, ystäviä, yhteisöjä.

Kansantalouden tila on kuitenkin pohja monelle perusasialle. Siitä riippuu työllisyys: kuinka moni perhe voi palkkatyöllä tai yrittämisellä elättää itsensä ja säästää jotakin tulevankin varalle. Siihen mitoitetaan kykymme maksaa nykyiset ja tulevat eläkkeet. Siihen rakennetaan suunnitelmat palveluista: leikataanko vai lisätäänkö?

Suomi on selvinnyt pahemmistakin ajoista kuin tästä päivästä. Tästä pysähtyneisyyden ajasta päästään joskus eteenpäin ja ylöspäin. Nyt on hyvä miettiä sitä, millaisen Suomen me kasvatamme ja kehitämme.

Työväenliikkeen arvojen pohjalta on tulevaisuuden Suomen tärkeimmäksi tavoitteeksi nostettava oikeudenmukaisuus. Me pärjäämme, jos pidämme yhtä. Me pidämme yhtä, jos meidän kaikkien mielestä yhteiskuntamme perustuu oikeudenmukaisuudelle.

Suomi pärjää monessa kansainvälisessä vertailussa, mutta aivan erityisen hyvin me pärjäämme vertailuissa, joissa koetetaan saada mittaa yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta. Suomi on oikeusvaltio, jossa ei lahjota virkamiestä, eikä tuomaria.

Suomi on muita maita oikeudenmukaisempi, kun mietimme miesten ja naisten asemaa. – Tässä on paljon tekemistä, mutta muihin verrattuna emme lähde takamatkalta.
On pidettävä huolta siitä, ettei talouden taantuma tuo mukanaan tasa-arvon taantumaa. Suomi tarvitsee sekä naisten että miesten työpanoksen. Hallituksen leikkaukset lasten päivähoito-oikeuteen sekä päivähoitomaksujen kohtuuttomat korotukset uhkaavat muuttaa maamme takaisin kotiäitiyhteiskunnaksi. Sitä ei kansantaloutemme kestäisi. Eivätkä Suomen naiset sitä halua.

Suomi on tasaisen tulonjaon maa. Oikeudenmukaisuus ei tietenkään ole sama asia kuin tasajako. Kyllä kovasta työstä ja kekseliäästä yrittämisestä pitää palkka saada. Mutta tosiasiassa erot tuloissa ja varallisuudessa perustuvat usein ihan muulle kuin omille ponnisteluille. Suurimmat varallisuudet on usein saatu perintöinä.
On pidettävä huolta siitä, ettei eriarvoisuus pääse kasvamaan perittyjen omaisuuksien myötä. Verotuksella on huolehdittava oikeudenmukaisuudesta – suurten perintöjen verotusta on varaa kiristää.

Tunne oikeudenmukaisuudesta on kallis aarre. Se on myös hauras. Se rikkoutuu helposti ja sitä on vaikea korjata.

Viime viikkoina olemme saaneet muistutuksen harmaasta taloudesta ja veroparatiiseista. Joillakin ihmisillä on tarpeeksi rahaa, että sitä kannattaa kierrättää maailman kaukaisimpien kolkkien kautta. Joillakin ihmisillä on rahaa, joka on aiheellista piilottaa niin verottajalta kuin poliisiltakin. Onneksi Suomea koskevat paljastukset ovat jääneet vähiin. Ehkä meillä ei ole pimeästi rahansa tienanneita miljonäärejä. Ja poliitikkojen synniksi on jäänyt kömpelö sepittely, eikä varsinainen rahan piilottaminen.

Hyvä! Me emme kestä sitä, että yhteiskunnassamme olisi ihmisiä, jotka rikastuvat elämällä eri säännöillä kuin muut. Kansainvälinen työväenliike ja sosiaalidemokratit Suomessa ja Euroopassa ajavat verotuksen oikeudenmukaisuutta sekä verokeinottelun ja veroparatiisien kitkemistä.

Hyvät kuulijat,

Suomi on pysähtynyt paikalleen. On tunnustettava, että hallitus on tehnyt reippaitakin uudistusehdotuksia. Niistä voi olla eri mieltä, olipa kyse sote-uudistuksesta tai pakkoyhtiöittämisestä tai maakunnista. Yhden totuuden, ainoan vaihtoehdon politiikkaa ei ole. Mutta valitettavasti taloudessa ja työmarkkinoilla on yhä pysähdys.

Työllisyys polkee paikallaan. Työllisyys on vuodessa pudonnut liki kahdellakymmenellä tuhannella. Uutiset yt-neuvotteluista ja irtisanomisista ovat kasautuneet. Työttömyys on kasvanut vielä tuplasti työpaikkahävikkiin verrattuna. Erityisen vakavaa on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu: monesta tuntuu, että heidät ollaan työntämässä kokonaan ulos.

Kaikkein pahinta on kuitenkin nuorten työttömyys. Monelle se merkitsee, ettei kesätyöpaikasta ole tietoa eikä harjoittelupaikasta myöskään. Koulutusputken päässä ei näy valoa. Koulutuksesta valmistuneet ovat vielä pahemmin tyhjän päällä. Totisesti oikeudenmukaisuus on kyllä kaukana, kun vuosien opintojen jälkeen ei ole tarjolla mitään.

Nuorten työttömyys ja näköalojen puute koskee meitä pohjois-pohjalaisia kovasti. Olemme nuorten maakunta, Oulu on nuorten kaupunki. Jos ei meillä ole tulevaisuutta, ei sitä ole koko maalla.

Työmarkkinoilla odotellaan. Kilpailukykysopimukselle on tullut tukea keskusjärjestöiltä ja sille on tullut tukea oppositiolta. Sopimus tarjoaa katkeraa lääkettä, mutta on yhtä kaikki yhdessä neuvoteltu. Tulos on vielä saamatta. Sitä jarrutti pitkään pakkolakien uhka. Nyt pakkolait on siivottu pöydältä, mutta tilalle tulee työttömyysturvan kiristyksiä ja ehdotuksia palkattomasta työstä. Kukaan ei oikein tiedä, mitä tuleman pitää. Mikä on vaihtoehto, jos sopua ei synny?

Suomalaiset ovat valmiita työhön. Työttömät haluavat työpaikan, työssä käyvät ovat valmiita ahkeroimaan yhteiseksi hyväksi. Poliitikkojen työtä on tehdä päätöksiä, sovitella ja rakentaa yhteistyötä. Tätä odotamme hallitukselta.

Hyvät kuulijat,

Oulun työväenyhdistys täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Se on paljon itsenäistä kansakuntaamme vanhempi. Se perustettiin aikanaan edistämään työtä tekevien ihmisten olojen parantamista. Aikanaan se liittyi mukaan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen ja kansainväliseen työväenliikkeeseen. Se – ja muut työväenyhdistykset, nuorisoseurojen, raittiusyhdistysten ja muiden yhdistysten kanssa – rakensi vahvan perustan suomalaiselle kansanvallalle ja sitä kautta Suomen olemassaololle. Sen perusta kesti kansalaissodan ja sitä seuranneet vaikeat ajat.

Tänä päivänä kansainvälinen työväenliike elää vaikeita aikoja. Suomen SDP pärjää hyvin gallupeissa, mutta muutoin ilmassa on pahoja enteitä. Pitkästä aikaa vakiintuneissa läntisissä demokratioissa on poliitikkoja, jotka kiistävät ihmisten yhtäläiset oikeudet. Demokratia ja ihmisoikeudet eivät ole itsestäänselvyys. Niitä on puolustettava. On estettävä se, että keskustelussa liu’utaan kohti vihaa ja katkeruutta. Vihapuhe ei saa koskaan itsestään tarpeeksi, se kerää kierros kierrokselta voimia. Ja puheet muuttuvat teoiksi.

Kansainvälinen työväenliike ja sosiaalidemokratia on aina asettunut vastustamaan rasismia ja fasismia. Tänä päivänä ääriliikkeiden ja väkivallan uhka on jälleen todellinen. Historiallinen tehtävämme on puolustaa demokratiaa ja kansalaisvapauksia totalitarismia sekä oman käden oikeutta ja katupartioita vastaan. Me sosiaalidemokraatit haluamme taata kansalaisten turvallisuuden. Tavallisen ihmisen on voitava elää turvallista arkea luottaen huomiseen.

Hyvät kuulijat, hyvät toverit

Me suomalaiset pärjäämme, kunhan pidämme yhtä. Kaikki politiikan päättäjät pitää saada sitoutumaan yhteistyöhön ja yhteisiin arvoihin. Kaikkien pitää luvata, että asioiden riidellessä ihmiset eivät tappele verissä päin, eivät edes puheissa. On vaalittava oikeudenmukaisuutta sanoissa ja teoissa. Muutoin Suomi pysähtyy ja taantuu, ei vain taloudessa vaan myös henkisesti.

Toivotan kaikille oikein hyvää vappua!

Tags