Perustulolle ei ole perusteita

08.08. 2015

Vuosikymmenien keskustelu perustulosta on nyt etenemässä kohti perustulomallien testaamista. Perustulon perusteluksi on esitetty työmarkkinoiden raju rakennemuutos.

Rakennemuutospuhe on meille kaikille tuttua ja vakiintunut keskustelun lähtökohdaksi: epätyypilliset työsuhteet ovat muuttuneet jo pääsäännöksi, tulevaisuuden teknologiat vievät työpaikat – tällaiseen todellisuuteen ei sovi työlle ja työsuhteelle perustuva sosiaaliturva.

Nämä käsitykset ovat vailla todellisuuspohjaa. Todellisuudessa epätyypilliset työsuhteet eivät ole yleistyneet. Teknologia ei ole lisännyt tuottavuutta vaan työn tuottavuus on pysähtynyt paikalleen.

Tilastokeskus tuottaa luotettavan ja vertailukelpoisen aikasarjan suomalaisista työmarkkinoista.

Viimeisimmän (2014) tilaston mukaan 74 prosenttia palkansaajista oli kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa. Onko yhden neljäsosan epätyypillinen osuus vähän vai paljon?

Se on vähemmän kuin heti arvaisi, sillä tähän neljännekseen kuuluu paljon luontevia pätkätyötilanteita: on opiskelijoiden kesätöitä ja muita sijaisuuksia, osa-aikaeläkettä tai perhetilannetta työhön sovittavia osa-aikatyöläisiä.

Mutta mikä on kehityksen suunta? Vuonna 1997 työsuhteista oli pysyviä ja kokoaikaisia 75 prosenttia. Mitään suurta muutosta ei ole tapahtunut.

Tilastoja voi tarkastella viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ja jatkaa kauemmas historiaan, ilman että kuva muuttuu olennaisesti.

Tarpeeksi kauas mentäessä huomaa, että epätyypillisen työn tekijän kuva on muuttunut: vielä 1970-luvulla kausityöläinen oli maataloudessa tai rakennuksella työtä tekevä mies, tänään pätkätyötä tekee koulutettu nainen toisen naisen sijaisena.

Epätyypillisyysmyytti ei vahvistu, vaikka mukaan ottaa muuta kuin määräaikaisen tai osa-aikaisen työn.

Vuokratyötä tehdään enemmän, mutta muutokset ovat kuitenkin marginaalisia. Yrittäjänä työtä tekevien määrän muutoskaan ei muuta kokonaiskuvaa. Paras selitys keskustelun vääristymiselle on se, että epätyypillinen työ on hyvä ja tarttuva kertomus.

Vääristä lähtökohdista tulee tuskin hyvää lopputulosta. Perustulomallin ongelma onkin sen perusoletuksissa eikä hallinnollis-teknisessä toteuttamisessa. Mallin taustalla olevat oletukset työmarkkinoista ovat pelkkää haihattelua.

Perustulo olisi omiaan syrjäyttämään työmarkkinoilta niitä, joiden työmarkkina-asema on syystä tai toisesta heikko. Koulupudokkuus tai perhevapaiden käyttö ajaisi perustulolle ja muiden elätettäväksi.

Sosiaaliturvaa pitäisi kehittää tosiasioiden pohjalta ja aivan päinvastaiseen suuntaan kuin perustulo. Turvan pitäisi edistää työhön osallistumista ja oman itsensä elättämistä.

Olisi paikallaan katsoa ennakkoluulottomasti verovähennysten käyttöä: omalla työllä pitää tulla toimeen. Tämä nostaisi työllisyysastetta ja työvoimaan kuulumista.

Se olisi perustulon vastakohta, niin kuin pitääkin.

Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja on filosofian maisteri ja
SDP:n kansanedustaja Oulusta

Artikkeli on julkaistu Suomen Kuvalehden numerossa 32 7.8.2015

Tags

7 Responses to “Perustulolle ei ole perusteita”

  1. äänestin viimeisen kerran sinua

    ´´on vaikeaa löytää maailmankaikkeudesta alhaisempaa matelijaa kuin Pohjoismainen Sosiaalidemokraatti´´

    kuvaus sopii Tyttiin enemmän kuin hyvin, tein pahan virheen kun menin Tyttelin kaltaista Oikeistodemaria äänestämään.

  2. Jatta

    Mikähän on Tuppuraisen oma perustulo? Tuollaisella summalla Suomessa ei saa edes vuokriaan maksetuksi ja vielä pitäisi leipääkin saada. Vähintään perustulon täytyisi olla 1500€ että sillä eläisi. Kun te edustajat puolueeseen katsomatta ymmärtäisitte tämän maan elintason, niin sen jälkeen varmaan perustulokin nousisi.

  3. Ei vai?

    ”Todellisuudessa epätyypilliset työsuhteet eivät ole yleistyneet” – mitä nämä yrittäjien suosimat määräaikaisten työsuhteiden pätkittäinen jatkaminen, osa-aikatyöt sekä työmarkkinatuella ”palkatut” työmuodot sitten ovat? Melkolailla epätyypillisiä meikäläisen mielestä.

  4. Fuhuu

    Tuppurainen on harvinaisen ulalla. Tällä hetkellä Suomessa menettää tukensa jos haluaa tehdä niitä vähiä töitä joita on tarjolla. Parin päivän keikkatyötä ei kannata ottaa vastaan, koska tällöin tukensa menettäneenä pitäisi tulla toimeen koko kuukausi tuolla yksittäisen keikan palkanrääpäleellä. Miten tämä kannustaa ottamaan töitä vastaan?? Yksi perustulon parhaista puolista olisi juuri kannustinloukkujen häviäminen.

    Myös Jatta on kovin pihalla. Suurin osa opiskelijoista ei nosta opintolainaa. Ne, jotka eivät myöskään tee töitä opintojen ohella, tulevat toimeen alle 600 eurolla kuukaudessa. Itsekin elin pelkällä opintotuella kolme vuotta, eikä tehnyt heikkoakaan. Aina oli varaa myös herkutella tai juoda kaljaa.