Vaalipäällikön katsaus: EU on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö

13.03. 2015

Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tuskin tulee vaalien keskeistä jakolinjaa, arvelee SDP:n vaalipäällikkö, kansanedustaja Tytti Tuppurainen. Hän kannustaa silti ehdokkaita turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.

– Kyse on Suomen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. SDP:n brändi näissä kysymyksissä on vahva, pitkälti kiitos laajasti arvostetun ulkoministeri Erkki Tuomiojan, Tuppurainen sanoo.Hänen mukaansa Euroopan kylmän sodan jälkeinen turvallisuusjärjestelmä on hajonnut.– Viime vuosien aikana on alettu yhteistyön ja yhteisten arvojen sijaan puhua etupiireistä. Luottamus on rapautumassa, hän suree.

Tuppuraisen mukaan etupiiriajatusta on aktiivisesti tuonut esille Venäjä, joka on katsonut joidenkin Euroopan maiden päätösten liittyä Natoon loukanneen sen etuja. Äärimmilleen etupiiriajattelu on mennyt Ukrainassa, joka on menettänyt Krimin ja Kaakkois-Ukrainan hallinnan.

– On myös huolestuttavaa, että Euroopan tavanomaisten aseiden rajoittamiseksi tehty sopimusjärjestelmä ei enää toimi.

Viimeinen vaihe sopimusjärjestelmän murenemisessa oli Venäjän ilmoitus tiistaina 10.3., että se ei osallistu sopimuksen mukaisiin konsultaatioihin. Kiistaa on ollut myös Venäjän Iskander-ohjuksista, joiden sopimista keskimatkan ohjusten rajoitussopimukseen on jo kyseenalaistettu.

– Jos sukupolven mittaan rakennettu järjestelmä ei toimi, on tilalle tehtävä uusi. Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin puheenvuoro puolustusyhteistyön tiivistämisestä ja jopa yhteisistä Euroopan asevoimista on keskustelunavaus uudelle turvallisuusrakenteelle. Kuten tasavallan Presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Tuomioja ovat sanoneet, tämä on tervetullutta, koska meille tärkeä EU:n ulottuvuus turvallisuusyhteisönä saa uutta kantavuutta.

SDP haluaa pitää Suomen puolustuksen kunnossa, minkä perustana on yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustaminen.

Tuppuraisesta on selvää, että kyseessä on pitkän aikavälin visio, jota Suomenkin kannattaa pitää esillä. Hän muistuttaa, että EU:n perussopimuksissa on jo pohja yhteistyölle. Vuonna 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus sisältää jäsenmaita keskinäiseen apuun kriisitilanteissa velvoittavat lausekkeet yhteisvastuusta sekä keskinäisestä avunannosta.

– EU ei voi jäädä sivusta seuraamaan, mikäli johonkin sen jäsenvaltioista kohdistuisi aseellinen hyökkäys. Yhteinen armeija on toki kaukainen tavoite, sillä EU ei ole liittovaltio ja jäsenmaiden enemmistö on hoitanut puolustusratkaisunsa Nato-jäsenyyden kautta.

Seuraava askel on EU:n turvallisuusstrategian päivittäminen. Myös tulevassa huippukokouksessa käsitellään EU-puolustusyhteistyötä.

Tuppurainen korostaa, että EU:n yhteiset vahvuudet ovat myös niin sanotuissa hybridiuhissa ja kybersodankäynnissä, joissa EU-yhteistyötä jo olemassakin.

Tuppurainen ei heti allekirjoita esitystä erillisen parlamentaarisen Nato-selvityksen tekemisestä.

– On parempi käydä sekin asia läpi tulevan vaalikauden puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joka pitää joka tapauksessa laatia mahdollisimman pian.

Tuppurainen korostaa, että SDP:n linja on maltillinen, ja se perustuu jäsenyyteen EU:ssa, kumppanuuteen Naton kanssa sekä lisääntyvään puolustusyhteistyöhän Ruotsin kanssa.

– Uskottava puolustuskyky edellyttää puolustuksen parlamentaarisen työryhmän raportin perusteella puolustusmenojen asteittaista nostoa. Tähän suhtaudumme periaatteessa myönteisesti, mutta kaikki menot on asetettava julkisen talouden kokonaisuuteen.

Tags