Yksin asuminen käy kalliiksi

02.10. 2014

Televisiossa sinkkuelämä on hohdokasta, mutta tosielämässä moni maksaa yksinäisyydestään kovan hinnan. Suomessa on peräti miljoona yhden ihmisen taloutta. Joillekin yksinäisyys on oma valinta. Osa taas joutuu vastentahtoisesti asumaan yksin. Yksin asuminen yleistyy nopeasti. Sen taustalla on suurperheiden väheminen, avioerojen määrä sekä naisten miehiään pidempi elinikä.

Yksin asuvissa on tietenkin koko joukko erilaisia ihmisiä, eikä yksinäisyys vie kaikilta elämäniloa. Mutta yksinäisyyteen liittyy kohonnut köyhyysriski. Toimeentulotuen saajien enemmistö, 70 prosenttia, on yhden hengen kotitalouksia.

Asuminen yksin tulee kalliimmaksi, eikä pieniä asuntoja aina ole edes tarjolla. Epätasa-arvoa tulee monista muistakin asumiseen liittyvistä kustannuksista. Esimerkiksi jätemaksu on monissa kunnissa kaikille sama perhekoosta riippumatta. Verotuskin suosii pareja ja perheitä: pariskunta saa esimerkiksi kotitalousvähennyksen tuplana, vaikka keittiöremontin hinnassa ei ole yksineläjälle alennusta.

Yhden hengen ja yksinhuoltajakotitalouksien tulojen ero verrattuna muihin kotitalouksiin on jatkuvasti kasvanut. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella elävälle lapsettomalle alle 35-vuotiaalle pariskunnalle jää Tilastokeskuksen mukaan verojen ja asumiskulujen jälkeen käytettäväksi keskimäärin 1368 euroa – siis 684 euroa per henkilö. Vastaavasti yksinasuvalle jää 364 euroa. Tuloero on räikeä: pariskunnan euro on yksinelävälle vain 24 senttiä.

Yksinäisyyden ja köyhyyden kaksoisgiljotiini koskettaa erityisesti ikäihmisiä. Yli 65-vuotiaista jopa 70 prosenttia asuu yhden hengen talouksissa. Yksinasuvista kolmasosa onkin eläkeläisiä. Suurin osa heistä on naisia. Usein yksin jäädään, kun puolisosta aika jättää. Moni yksinäinen ikäihminen on taloudellisesti todella tiukilla: pelkkä kansaneläke ei riitä elämiseen. Monelle ikäihmiselle on silti ylivoimainen ajatus hakea sosiaalitoimistosta toimeentulotukea, vaikka siihen olisi oikeus. Ennemmin tingitään jopa lääkkeistä ja ruuasta.

Vaikka jokaisella on oikeus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, on yksin asuminen monelle ikäihmiselle pelonaihe. Muistisairaille se on usein jopa turvallisuusriski. Ikäihmisille on oltava tarjolla inhimillisiä yhdessä asumisen muotoja, palvelukoteja ja muuta kodinomaista asumista.

Yhteiskunnan on herättävä parantamaan yksineläjien asemaa. Se tulee olemaan aikamme tasa-arvoteko.

Tags