Mihin pisteeseen palvelut viedään?

28.05. 2014

Oulussa on käynnissä valtava peruspalvelumylläkkä. Kansalaisten kannalta olennaisimmat palvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, järjestellään uusiksi. Suunnittelun lähtökohtana on ollut seitsemän hyvinvointikeskusta, joihin kootaan laaja-alaisesti terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattilaiset vastaamaan peruspalveluista sekä ennaltaehkäisevästä työstä. Keskusten määrä voi jäädä seitsemän allekin, mikäli maanantaina työnsä aloittanut kunnallispoliitikkojen työryhmä sitä esittää.

Tällä hetkellä toimintansa on aloittanut Kiimingin hyvinvointikeskus, ja Kontinkankaan keskuksen valmistelu on pitkällä. Hyvinvointikeskusten idea on hyvä: siellä ei ole raja-aitoja esimerkiksi mielenterveyspalvelujen ja päihdepalvelujen välillä. Tavoite on kohdata ihminen kokonaisena.

Hyvinvointikeskuksiin kootaan hoitajien ja lääkärien vastaanotot, neuvolapalvelut, kotiin annettavat lapsiperhepalvelut ja perhetyö, laboratorionäytteenotto, sosiaalityön ohjaus ja neuvonta, fysioterapeutin vastaanotto, perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä puheterapia. Keskukseen saapuessaan ihmisen on saatava kaikki tarvittava apu saman katon alta, ilman pomputtelemista luukulta toiselle.

Hyvinvointikeskusten toimintaa täydentämään perustetaan matalan kynnyksen hyvinvointipisteitä. Ajatus on tarjota usein tarvittavat palvelut kätevästi ja läheltä. Pisteistä saa muun muassa ohjausta ja neuvontaa, verenpaine- ja muita mittauksia, rokotuksia ja vaikkapa tikkien poistot. Esimerkiksi Tuirassa on jo toiminnassa hyvinvointipiste, ja keskustaan parhaillaan suunnitellaan.

Hyvinvointikeskusten ja –pisteiden mielekkyys lähtee siitä, että kunkin toimipaikan palvelut räätälöidään asuinalueen ihmisten tarpeiden mukaan. Toisissa kaupunginosissa on paljon ikäihmisiä, ja toisissa lapsiperheitä. Väestörakenteen tulee heijastua hyvinvointipalveluiden tarjontaan. Myös asukkaiden mielipiteet tulee ottaa huomioon. Keskustassa asukkaat keräävät parhaillaan adressia laboratoriopalvelujen säilyttämiseksi keskustan alueella.

Kokonaisuus vaikuttaa hyvältä, mutta ihmisten mielissä on huolia. Pelko on että terveyskeskukset ja –asemat häviävät – ja sen myötä lääkärit ja muut palvelut. Kaupunkilaisille on erittäin tärkeä puhua uudistuksista kielellä, jota ihmiset ymmärtävät. Käytännössä hyvinvointikeskuksissa ja –pisteissä on kysymys nykyisen terveyskeskusjärjestelmän täydellisestä uudelleenluomisesta. Terveyskeskukset eivät katoa. Hyvinvointikeskukset pitävät ne ja muut palvelut sisällään.

Kunnallispoliitikoista koostuvalle työryhmälle lähetän terveiset, että katsokaa liikenneyhteyksien toimivuus. Palveluihin täytyy päästä myös bussilla.

Kolumni Oulu-lehdessä 28.5.2014