Kaakkurin koululla – Kansanedustajan työstä

08.04. 2014

Eilinen aukeni Oulussa aurinkoisena. Ihanan keväisen päivän ensimmäinen tapaaminen oli Kaakkurin koulun ysiluokkalaisten kanssa. Kaakkurin koulu on ensimmäinen yhtenäinen peruskoulu Oulussa; sen seinien sisällä käydään koulua aina ykkösluokasta ysiluokkaan asti ja oppilaita on reilut 800. Rakennuksessa toimii myös päiväkoti.

Outi Ervasti, Kaakkurin koulun apulaisjohtaja ja pitkäaikainen kunnallispolitiikkatuttuni, avasi tilaisuuden ja toivotti minut tervetulleeksi kouluun. Kerroin oppilaille kansanedustajan työstä ja tehtävistä, ja ajattelin ettei niiden kertaaminen täällä blogissakaan olisi pahitteeksi.

Kansanedustajan kolme tehtävää

Yksinkertaisuudessaan kansanedustajan työ voidaan rajata kolmeen tehtävään:

1. Lakien säätäminen

Kansanedustajat käsittelevät hallituksen esitykset laeiksi, vaikuttavat lakien valmisteluun valiokunnissa ja lopulta hyväksyvät tai hylkäävät lait täysistunnon äänestyksessä. Kansanedustajat voivat myös laatia lakialoitteita. Edustajana toimiessani olen tehnyt lakialoitteen asuntokauppalain muuttamisesta, työsopimuslain muuttamisesta ja tuloverolain muuttamisesta. Lakialoitteeni tarkempine käsittelytietoineen löytyvät eduskuntasivultani hakutoiminnolla “uusimmat aloitteet”.

2. Valtion budjetista päättäminen

Toinen eduskunnan perustehtävistä on valtion budjetista päättäminen. Täysistunnossa käsitellään valtion talousarvio, jossa arvioidaan valtion seuraavan vuoden tulot ja menot. Näin keväisin eduskunta käsittelee hallituksen selonteon pohjalta valtiontalouden kehykset seuraaville vuosille. Kansanedustajalla on mahdollisuus tehdä esityksen pohjalta talousarvioaloitteita eli muutosehdotuksia. Edustaja voi esimerkiksi esittää määrärahojen lisäämistä tai vähentämistä johonkin talousarviossa olevaan kohtaan. Talousarvioaloitteita tehdään vuosittain 900-1500. Valtiovarainvaliokunta käsittelee talousarvioesityksen ja -aloitteet, ja laatii mietinnön eduskunnan käsiteltäväksi. Talousarvion täysistuntokäsittely kestää useita päiviä ja sisältää jopa satoja äänestyksiä. Nämä äänestykset käydään joulukuussa, joten aivan pikkujuttu valtion budjetin valmistelu ei ole.

3. Kansainväliset sopimukset

Eduskunta hyväksyy tai hylkää myös Suomen valtiota koskevat kansainväliset sopimukset. Esimerkiksi vuonna 1995 eduskunta päätti Suomen liittymisestä Euroopan unioniin.

Eduskuntatyö on ryhmätyötä

Kansanedustajalta vaaditaan hyviä ryhmätyötaitoja, sillä työtä tehdään aina yhdessä. Suurin työskentelyryhmä on luonnollisesti täysistunto, johon kaikki 200 edustajaa kokoontuvat tiistaista perjantaihin. Täysistuntoja voi seurata aina suorana eduskunnan sivuilta tai Yle Areenasta, ja torstaina klo 16 alkaen järjestettävä kyselytunti myös televisioidaan.

Jokainen kansanedustaja kuuluu myös johonkin valiokuntaan, joissa valmistellaan eduskunnan päätöksiä. Omat valiokuntani ovat Maa- ja metsätalousvaliokunta (MmV) ja Suuri valiokunta (SuV). Valiokunnat kokoontuvat täysistuntopäivinä, kukin oman aikataulunsa mukaisesti. Poikkeuksen muodostaa Suuri valiokunta, joka kokoontuu myös istuntotaukojen aikana. Kuuluun siis siihen harvalukuisten kansanedustajien joukkoon, jolla on töitä heinäkuussakin. Kokoukset eivät yleensä ole julkisia, mutta valmisteilla olevista asioista ja valmiista mietinnöistä ja lausunnoista voi lukea valiokuntien verkkosivuilta.

Kolmas ryhmä, johon edustaja kuuluu, on oman puolueen eduskuntaryhmä. Eduskuntaryhmissä käydään läpi ajankohtaista poliittista tilannetta ja puoluepoliittisia asioita. Eduskuntaryhmässä myös muodostetaan yhteinen kanta ryhmän suhtautumisesta eduskunnan käsittelyssä olevaan asiaan.

Kansanedustaja on kansan edustaja myös eduskunnan ulkopuolella

Koska jokainen kansanedustaja saa toimeksiantonsa omasta kotivaalipiiristään, maanantait ovat aina varattuja edustajien omille maakuntatapaamisille. Maanantaisin ei kokoonnuta täysituntoihin, joten meillä kauempaakin tulevilla edustajilla on silloin mahdollisuus tavata omia toimeksiantajiamme eli äänestäjiä. Maakuntapäivinä – joita maanantain lisäksi ovat myös lauantait ja sunnuntait – tapaan oman alueeni ihmisiä ja osallistun kokouksiin ja seminaareihin Oulun vaalipiirin alueella. Esimerkiksi eilen tapasin Kaakkurin koulun ysiluokkalaisten lisäksi ammattiyhdistysliikkeen toimitsijoita ja toimittajan. Näistä tapahtumista saan omalta alueeltani ajankohtaista tietoa, jota vien mukanani eduskunnassa tehtävään päätöksentekoon.

Lisäksi kansanedustajan työhön kuuluu puolueessa tehtävä työ, jolla vaikutetaan oman puolueen ohjelmaan. Itse kuulun SDP:n puoluehallitukseen, joka määrittelee Sosialidemokraattisen puolueen ohjelmaa ja tavoitteita. Puolueen linja ja ohjelma vahvistetaan aina puoluekokouksessa, johon me demarit kokoonnumme seuraavan kerran Seinäjoella 8.-10.5.

Kansanedustajan työ on unelmatyöni. Joka kerta noustessani eduskunnan marmoriportaita ajattelen, että olen etuoikeutettu kun saan tehdä tätä työtä: vaikuttaa asioihin, kohdata ihmisiä ja toimittaa heidän asioitaan eteenpäin. Tämän kerroin myös Kaakkurissa, ja kyllä montaa oppilasta näytti samat asiat kiinnostavan – sen verran monta kättä nousi, kun kysyin vakiokysymykseni koululaisille: ”Kuka haluaa kansanedustajaksi?”