Liian moni jää katsomoon

21.03. 2014

Länsimaisen demokratian perusajatus on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratian toteutuminen käytännössä vaatii päätöksenteon kannalta olennaisen tiedon saavutettavuutta. Pelkkä oikeus tietoon ei kuitenkaan riitä – tarvitaan myös valmiuksia käsitellä tietoa kriittisesti ja kyseenalaistaen.

Demokratia edellyttää toteutuakseen avoimuutta. Kaikkien on voitava vapaasti nostaa esiin asioita, luoda politiikan asialistaa ja käydä asioista vapaata keskustelua. Demokratia ei ole itsestäänselvyys, sitä uhkaavat meidän modernissa yhteiskunnassammekin yhteiskunnallinen luottamuspula sekä eriarvoisuus. Tiedon epätasainen jakautuminen luo uusia hyväosaisten ja heikommassa asemassa olevien ryhmiä.

Demokraattisen yhteiskunnan edellytyksenä on kansalaisten yhdenvertaisuus sekä ihmisten toisiaan kohtaan tuntema luottamus ja yhteisvastuu. Osallisuuden ja demokratian vahvistaminen on välttämätöntä. Laajassa mittakaavassa tarkastellen huomio on kiinnitettävä ennen muuta ihmisoikeuksien vahvistamiseen, köyhyyden vähentämiseen sekä kansanvaltaisten rakenteiden vahvistamiseen.

Meillä ja muissa länsimaissa demokratian haasteet liittyvät päätöksentekojärjestelmän kärsimään legitimiteettivajeeseen sekä kansalaisten poliittiseen passivoitumiseen: kansalaiset eivät hyväksy asioiden nykytilaa, kokevat ettei siihen voi vaikuttaa ja antavat olla. Liian moni jää katsomoon ja valitsee osallistumisen sijaan sivustaseuraajan roolin. Poliittinen järjestelmä kärsii luottamuspulasta.

Taustalla ovat rakenteet, jotka liittyvät kansalaisten epätasa-arvoisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa asioiden tilaan ja suuntaan ja viime kädessä omaan tulevaisuuteensa. Ongelmat kiertyvät pääasiassa koulutukselliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Kansalaisten välillä on merkittäviä eroja mahdollisuuksissa seurata asioita sekä osallistua ja vaikuttaa niihin. Osa yhteiskunnan jäsenistä, etenkin maahanmuuttajataustaisista, on peräti vailla muodollisia oikeuksia vaikuttaa yhteisiin asioihin. Osallistuminen ja vaikuttaminen siis polarisoituvat eri yhteiskuntaryhmien välillä.

Ellei demokratian edellytyksiä radikaalisesti paranneta, syntyy vääjäämättä uusi tiedon yläluokka. Yhteiskunnan hyväosaiset kykenevät vaikuttamaan entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sen lopputuloksiin, osa taas ajautuu sivuun entistä pahemmin. Tätä ei-toivottua kehitystä edesauttavat ammattiyhdistysliikkeen ja muiden perinteisesti yhteiskuntamme heikompiosaisia osallistaneiden yhteisöllisten rakenteiden vaikutusmahdollisuuksien kapeneminen.

Erityisesti vaikeina aikoina poliittisen järjestelmän toimivuus on turvattava. Mikäli poliittinen järjestelmä heikkenee, kärsivät myös yhteiskunnan yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuu. Pahimmillaan epäluottamus kohdistuu politiikassa vaikuttaviin henkilöihin. Poliitikot eivät tällöin enää näyttäydy kansalaisten edustajina, vaan, päinvastoin, poliitikoista tulee järjestelmän kasvot kansalaisiin päin.

Eduskunta käsitteli Valtioneuvoston demokratiapoliittista selontekoa: Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen tiistaina. Puheenvuoroni demokratiasta löytyy kokonaisuudessaan tästä. Muita valtiopäivätoimiani voit hakea eduskuntasivujen hakutoiminnon kautta. Valtiopäivätoimet ovat aina julkisia ja kaikilla on niihin vapaa pääsy.